Uutiset

  • 24.10.2019 - Pia Tornikoski
    Vastuullisen lahjoittamisen marraskuu -kampanja käynnistyy 28.10.

    Perinnöt ovat yhä merkittävämpi tuki monenlaisen yleishyödyllisen toiminnan rahoitukseen ja yhä useampi suomalainen haluaa muistaa järjestöjä testamentissaan. Tietoisuutta testamenttilahjoittamisen mahdollisuudesta lisätään järjestöjen ja asianajajien yhteistyön voimin marraskuussa 2019.

    Lue lisää
  • 13.09.2019
    Tutkimus: Suomalaiset ovat kiinnostuneita lahjoittamaan testamentissaan järjestöille

    Perjantaina 13.9. vietetään kansainvälistä testamenttilahjoittamisen päivää (Legacy Giving Day). Päivän avulla halutaan muistuttaa, että testamentissaan voi ohjata perintöä hyväntekeväisyyteen. Tuoreen tutkimuksen mukaan yli puolet suomalaisista on tehnyt testamentin tai harkinnut sen tekemistä. Heistä yhdeksän prosenttia haluaisi edistää arvojensa mukaista toimintaa laatimalla testamentin, jossa edunsaajana on jokin järjestö tai järjestöjä.

    Lue lisää
  • 12.09.2019
    Ehdota vuoden 2019 vapaaehtoista!

    Tunnetko vapaaehtoisen, jonka työ ansaitsisi tulla huomatuksi? Ehdota Vuoden vapaaehtoista viimeistään la 21.9.!

    Lue lisää
  • 08.07.2019
    Uusi rahankeräyslaki voimaan 1.3.2020

    Ensi keväänä voimaantuleva uusi rahankeräyslaki sujuvoittaa rahankeräyksiä merkittävästi. Uuden lain myötä rahankeräysluvat myönnetään aina toistaiseksi voimassa olevina. Uusi laki mahdollistaa myös ilmoituksenvaraisesti järjestettävät pienimuotoiset kansalaiskeräykset (pienkeräykset). 

    Jatkuva rahankeräystoiminta
    Uusi laki keventää luvan hakuprosessia huomattavasti nykyisestä. Luvan myöntämisen edellytyksenä on pääsääntöisesti keräyksen järjestäjän toiminnan tarkoituksen ja keräystarkoituksen yleishyödyllisyys. Toistaiseksi voimassa olevaa lupaa haetaan Poliisihallitukselta ja rahankeräysluvan haltijan tulee tehdä vuosittain Poliisihallitukselle ilmoitus rahankeräysten järjestämisestä, keräystuotosta ja tuoton käyttämisestä sekä vuosisuunnitelma tulevista rahankeräyksistä.

    Kertaluontoinen pienkeräys
    Kertaluontoisen pienkeräyksen järjestämisestä riittää ilmoitus poliisilaitokselle. Pienkeräyksen järjestäjältä ei edellytetä toiminnan tarkoituksen yleishyödyllisyyttä, ja keräyksen voi järjestää muuhunkin kuin yleishyödylliseen tarkoitukseen, ei kuitenkaan elinkeinotoiminnan tukemiseen tai oikeushenkilön varallisuuden kartuttamiseen. Pienkeräyksen tuotto saa olla korkeintaan 10 000 euroa ja keräys saa kestää enintään kolme kuukautta.

    Rahankeräyslaissa säädetään eräistä lain soveltamisalan ulkopuolelle jäävistä rahankeräyksistä, joihin ei tarvitse hakea lupaa tai joista ei tarvitse tehdä ilmoitusta. Lue lisää sisäministeriön sivuilta

    Uusi laki valmisteltiin tiiviissä yhteistyössä sidosryhmien kanssa. Valmistelun aikana sisäministeriö kuuli kansalaisjärjestöjä, kansalaisaktiiveja ja muita sidosryhmiä ministeriön järjestämissä kuulemistilaisuuksissa, työpajoissa, verkkokyselyn ja lausuntokierroksen avulla. Tasavallan presidentti Sauli Niinistö vahvisti lain 5.7.2019. Lue lisää valtioneuvoston sivuilta

    Lue lisää
  • 29.05.2019
    Ketjureaktio on vuoden varainhankintateko

    Vuoden vaikuttavimpia viestintätöitä palkittiin Finnish Comms Awardsissa 28.5. Markkinoinnin, teknologian ja luovuuden liitto MTL sekä VaLa palkitsivat ensimmäistä kertaa yhteistyössä järjestöjen menestynyttä markkinointiviestintää: Vuoden varainhankintateko -kategorian voitto meni Suomen Punaisen Ristin Ketjureaktiolle. Perusteluissa todettiin: "Nokkela kampanjakonsepti, joka taipuu moneksi, mutta jonka keräyskohde tekee siitä erityisen ajankohtaisen. Hyvää ruohonjuurityötä, jonka lisäksi on uskallettu kokeilla myös uusia keinoja. Kampanjassa yhdistyvät tärkeä aihe, helppo tapa osallistua ajamalla polkupyörällä ja hieno kannustaminen."

    Kategorian finaaliin pääsivät myös Auttava puhelin/SOS-Lapsikyläsäätiö & DNA ja Ei hymyilytä/Plan International Suomi.
    Tutustu myös muiden kategorioiden palkittuihin. Lämpimät onnittelut! 
     

    Lue lisää
  • 20.05.2019
    Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto hyväntekeväisyydestä

    Euroopan talous- ja sosiaalikomitea ETSK on 15.5.2019 julkaissut lausunnon 'Hyväntekeväisyyden hyödyntämättömät mahdollisuudet Euroopassa'.

    Lausunnossa todetaan muun muassa: 
    - Hyväntekeväisyyden avulla on parannettu suuressa ja pienessä mittakaavassa ihmisten elinoloja Euroopassa ja muualla maailmassa. Yksityishenkilöt, kotitaloudet, työmarkkinaosapuolet, kansalaisyhteiskunnan organisaatiot ja yritykset kautta Euroopan edistävät yhteistä hyvää noudattamalla vanhaa ja arvostettua perinnettä, joka vahvistaa yhteiskuntiemme inhimillisyyttä ja täydentää selkeästi valtioiden toteuttamia toimia.

    Komitea antaa täyden tunnustuksen täydentävälle ja innovatiiviselle lisäarvolle, jota hyväntekeväisyydestä voidaan saada sosiaaliseen yhteenkuuluvuuteen, kun se vahvistaa yhteisiä arvoja ja parantaa yhteiskunnan kykyä selvitä muutoksista. Komitea kehottaa jäsenvaltioita tunnustamaan hyväntekeväisyyden aseman yhtenä tapana osoittaa yhteiskunnallista sitoutumista ja osallistua sekä auttamaan hyväntekeväisyystoimijoita asianmukaisilla lainsäädännöllisillä tai muilla aloitteilla.

    Komitea myös kehottaa jäsenvaltioita luomaan hyväntekeväisyydelle suotuisan toimintaympäristön siten, että noudatetaan EU:n vapauksia ja perusoikeuksia, jotka kannustavat hyväntekeväisyys- ja kansalaistoimintaan, yleishyödyllisiä tarkoituksia edistävään yksityisten tahojen avustustoimintaan ja hyväntekeväisyysorganisaatioiden perustamiseen. Lue lisää: European Philanthropy: an untapped potential (asiakirja on ladattavissa myös suomeksi)
     

    Lue lisää
  • 15.05.2019
    Fundraising Europe - uutisia Euroopasta (15.5.2019)

    Lue EFA:n tuoreimmat varainhankinnan uutiset - Fundraising Europe

    Lue lisää
  • 09.05.2019
    Vastaa kyselyyn yhdistysten toimintamahdollisuuksista

    Onko yhdistyksen perustaminen ja hallinto vaikeaa? Pitäisikö yhdistyksen rekisteröintiä, rekisteristä poistumista ja päätöksentekoa helpottaa? Miten jäsenviestintä ja jäsenen tiedonsaantioikeus tulisi hoitaa? Miten vapaamuotoiset ryhmät saisivat viranomaisten ja tukijoiden hyväksynnän helposti? Tulisiko pienimpien yhdistysten tilinpäätösvaatimuksia keventää?

    Yhdistysten tarpeet, toiminta ja mahdollisuudet kehittyvät. Kansalaistoiminta muuttaa muotoaan; esimerkiksi vapaamuotoinen kansalaistoiminta on yhä suositumpaa. Oikeusministeriön työryhmä selvittää, miten yhdistysten ja muiden kansalaistoimijoiden toimintamahdollisuuksia voitaisiin parantaa ja lisätä. Tavoitteena on edistää kansalaistoimintaa ja kehittää kevyemmin säänneltyjä toimintamuotoja.

    Nykyisten haasteiden ja mahdollisuuksien tunnistamiseksi sekä vaihtoehtojen kehittämiseksi kerätään keväällä 2019 tietoja yhdistyksiltä ja muilta
    kansalaistoimijoilta. Tavoitteena on saavuttaa mahdollisimman suuri ja kattava joukko erilaisia toimijoita. Voit osallistua tietojen keräämiseen sekä ehdottaa ratkaistavia asioita ja ottaa kantaa muihin ehdotuksiin vastaamalla kyselyyn. Kysely on auki 3.5.-22.5.

    Lue lisää
  • 09.05.2019
    Eurooppa-päivän haastattelussa Sirpa Pietikäinen

    VaLa haastatteli europarlamentaarikko SIrpa Pietikäistä Eurooppa-päivänä 9.5. Sirpa kertoi näkemyksiään ja kokemuksiaan muun muassa kansalaisjärjestöjen työn merkityksestä ja niiden toiminnan rahoittamisesta sekä vapaaehtoistyöstä ja lahjoittamisesta.

    VaLa: Tuoreen selvityksen mukaan suomalaiset päättäjät ovat sitä mieltä, että järjestöt tekevät tärkeää työtä: toiminta on osallistavaa, laaja-alaista ja usein valtakunnallista. Päättäjien mielestä järjestöt paikkaavat julkisen sektorin toimintaa tuottamalla palveluita sellaisilla sektoreilla, joissa yhteiskunta ei toimi tai niissä ei ole riittäviä voimavaroja – järjestöjen koetaan tekevän osan peruspalveluista.

    Tärkeys ei kuitenkaan tarkoita julkisen rahoituksen kasvua. Päättäjät arvioivat, että järjestöjen tulee hankkia yhä suurempi osuus rahoituksestaan yksityisen rahoituksen kautta muun muassa lahjoituksilla.

    Sirpa: Itse näen, että järjestöillä pitäisi olla enemmän perusrahoitusta, etteivät ne olisi niin riippuvaisia projektirahoituksesta. Projektirahoitus aiheuttaa epävarmuutta, esimerkiksi työsopimuksiin ja rekrytointeihin liittyen, sekä hankaloittaa pitkäjänteisen työn suunnittelua ja toteutusta. Palveluiden kehittäminen on tällä mallilla hankalaa ja pahimmillaan niiden laatu voi myös laskea. 

    Järjestöjen erityisosaamiseen ja voimavaroihin kuuluu niiden kyky suunnitella toimintaa käyttäjälähtöisesti. Järjestöissä on usein mukana niitä ihmisiä ja tahoja, jotka myös palveluita tarvitsevat. Silloin osataan kehittää niistä paremmin tarvetta vastaavia. Järjestöjen työ, esimerkiksi vertaistuki, on usein kohtaavaa, silmästä silmään tehtävää työtä. 

    Järjestöt eivät pysty toiminnallaan korvaamaan viranomaistyötä, mutta täydentävät tätä. Viranomaisilla ja järjestöillä on kullakin oma roolinsa, joka pitäisi pitää selkeästi mielessä. Viranomaiset tuottavat tärkeitä julkisen sektorin peruspalveluita, kun taas järjestöissä on usein mahdollista saada yksittäistä, ihmisen omiin tarpeisiin ja innostuksiin vastaavaa tukea ja toimintaa.

    Henkilökohtainen budjetointi on tästä hyvä esimerkki. Tässä tarvitaan yhteistyökumppania, mentoria, joka yhdessä avun tarvitsijan kanssa suunnittelee budjetin käyttöä sekä auttaa valitsemaan ja toteuttamaan tarvittavia hankkeita ja haluttuja toimia. Henkilökohtaisessa palvelu- tai talousbudjetoinnissa lähdetään siitä, mitä avuntarvitsija itse haluaa, ja suunnitellaan yhdessä käyttäjän kanssa pärjäämistä ja hyvinvointia tukevat palvelut ja toimet.

    EU-tasolla kansalaisyhteiskunta on joutunut valitettavan ahtaalle, varsinkin joissain maissa, joissa on hyökätty yleisemminkin perusoikeuksia ja oikeusvaltioperiaatteita vastaan. Kansalaisyhteiskunnnan rahoitusta on leikattu roimasti ja toimintaa pyritty hankaloittamaan. Naisten ja seksuaali- ja lisääntymisoikeuksia ajavat järjestöt ovat yksi esimerkki järjestöistä, jotka ovat kokeneet vastaiskuja. 

    Tämä on erityisen huolestuttavaa tilanteessa, jossa kansalaisyhteiskuntaa pitäisi päin vastoin vahvistaa. Kansalaisyhteiskunnalla ja osallisuudella on tärkeä osa muun muassa ilmastotoiminnan, yhteisöllisten vaikka lähialueen kunnostushankkeiden, perusoikeuksien puolustamisen areenana. 

    Vuonna 2011 vietettiin Euroopan parlamentin aloitteesta vapaaehtoistyön teemavuotta. EU:n laajuisia tilastoja vapaaehtoistyöstä ei ole saatavilla. Kansallisia tietoja on saatavilla vain muutamassa maassa. Kuitenkin EU-maissa on laaja yksimielisyys vapaaehtoistyön merkittävästä asemasta ja noin 22–23 prosenttia eurooppalaisista osallistuu vapaaehtoistyöhön. Euroopan komissio rahoittaa vapaaehtoistoimintaa mm. eurooppalaisen vapaaehtoispalvelun, joka nykyään sisältyy Erasmus + ohjelmaan, kautta sekä eurooppalaisen vapaaehtoistyökeskuksen kautta. 

    EU:n tulee kasvattaa resursseja kansalaisoikeuksien ja perusoikeuksien turvaamiselle. Toimin naisasioiden ja tasa-arvoasioiden valiokunnassa esittelijänä Euroopan parlamentin mietinnössä koskien perusoikeuksien ja arvojen ohjelmaa, joka tarjoaa hyvät puitteet järjestötoiminnan rahoittamiselle. Ohjelman resursseja onkin lisättävä. Ohjelman tavoitteena on suojella ja edistää EU:n perussopimuksessa vahvistettuja perusoikeuksia, tasa-arvoa, demokraattista toimintaa unionissa sekä torjua väkivaltaa.

    VaLa: Lahjoituskohteisiin nähden Suomessa on tällä hetkellä voimassa yksi Euroopan suppeimmista lahjoitusten verovähennyskäytännöistä. Yritysten ja yhteisöjen tekemät lahjoitukset tieteelle, taiteelle ja kulttuurille ovat osin vähennyskelpoisia. Yhteisöt ja yksityishenkilöt ovat oikeutettuja verovähennyksiin yliopistoille tehdyistä rahalahjoituksista. Suomalaisten suosituimmat lahjoituskohteet kuten lasten, nuorten ja vanhusten hyväksi tehtävä työ Suomessa, kehitysmaiden lasten ja nuorten auttaminen sekä katastrofiapu eivät oikeuta verovähennykseen.

    Sirpa: Mielestäni lahjoitusten verovähennysoikeutta pitäisi Suomessa laajentaa. Lahjoitusten merkitys on kasvanut samalla, kun julkista rahoitusta on leikattu, eivätkä muutkaan rahoituskanavat ole helppoja. Tässä tilanteessa lahjoitusten verovähennys olisi arvokas kannuste. 

    Euroopan vapaaehtoistyön teemavuoden suosituksiin kuuluivat mm. vapaaehtoistyöstä annettujen korvausten verovapaus; lahjoitusten verovähennysoikeus; ja yksityishenkilöiltä saatujen lahjoitusten verovapaus. 

    Oma näkemykseni on, että järjestöjen vero- ja alv-rajaa tulisi nostaa ainakin 100000 euroon silloin, kun tuotto menee lyhentämättömänä järjestön toiminnan tarkoitukseen. Järjestöjen oma varainkeruu voi olla merkittävää, jolloin vero- ja alv-rajaa pitäisi nostaa tämän edistämiseksi. 

    Iso-Britanniassa hyväntekeväisyysjärjestöt eivät maksa alv:ia ollenkaan ostaessaan tiettyjä tavaroita ja palveluita. Järjestön täytyy rekisteröityä alv-velvolliseksi vain, jos myyt arvolisäverollisia tuotteita ja palveluita yli lähes 100000 euron edestä.

    Suomessa tulisi myös muuttaa valtionapusäädöksien tulkintaa. Tämän hetkisen virheellisen tulkinnan mukaisesti tukia on vedetty pois sellaiselta kolmannen sektorin yleishyödylliseltä toiminnalta, jolle ei todellisuudessa ole markkinavetoista palveluntarjoajaa. Usein palvelu on loppujen lopuksi saattanut jäädä kokonaan tarjoamatta.

    Toinen tulkintavirhe on tehty siinä, että järjestöjen palveluille on asetettu kilpailutusvaatimus silloinkin, kun oikeasti markkinaa ei ole olemassa. Tästä
    ajankohtainen esimerkki ovat vammaisten asumispalvelut.  Nämä ratkaisut johtavat usein palveluiden heikkenemiseen, kun kilpailutuksissa vielä valitaan kaiken lisäksi vastoin hankintadirektiivin periaatetta, halvimman hinnan tarjoaja. 

    Vaarallisinta tilanteessa on se, että tiukoilla nykytulkinnoilla kolmannen sektorin parempilaatuiset palvelut uhkaavat näivettyä koko ajan, kun ne häviävät kilpailutuksissa. Järjestöillä ei ole varaa pitää yllä palveluita ilman julkista rahoitusta. Niin ikään niillä ei ole resursseja osallistua julkisten hankintojen kilpailutusprosesseihin. 

    Suomen turha kilpailuttaminen ei ole kuitenkaan EU:n vika, sillä kukin maa saa itse päättää, miten se kilpailuttaa yleistä taloudellista etua koskevat palvelut. Kysymys kuuluukin, onko kuulovammaisten tulkkipalvelu toimintaa, jolle on olemassa todelliset markkinat ja joka näin ollen tulisi kilpailuttaa? Valtaosa järjestöjen tarjoamista palveluista ei olisi tarve kilpailuttaa vaan ne voitaisiin hankia suorahankinnalla.

    VaLa: Suomessa on julkisilla toimilla tuettu yliopistojen varainhankintaa ja verohallinnon tilastojen mukaan yritysten ja yhteisöjen ilmoittamat lahjoitussummat ovat lähes kolminkertaistuneet viimeisen viiden vuoden aikana. 

    Lahjoittaminen tarjoaa monelle yritykselle mielekkään tavan osallistua arvojaan vastaavan yleishyödyllisen toiminnan tukemiseen. Monessa Euroopan maassa yritysten yhteiskunnallinen aktiivisuus näkyy myös työntekijöiden kannustamisena ajan tai rahan antamiseen. Kolmannen sektorin toimijoiden tukeminen on yrityksille yksi luontevista tavoista osallistua yhteisten yhteiskunnallisten haasteiden ratkaisemiseen.
    Olisiko mielestäsi mahdollista harmonisoida yritysten lahjoitusten verovähennysoikeutta tai muita kannustustoimia EU-tasolla? 

    Sirpa: Yritysten osallistuminen ja lahjoittaminen ovat yksi mielekäs tapa yrityksille kantaa yhteiskuntavastuullisuutta. EU:ssa verolainsäädäntö ei ole yhteispäätöksessä, vaan vaatii yksimielisyyttä. Näin ollen kaikkien muutosten tekeminen on aina hidasta ja hankalaa. Voi olla pitkä tie odottaa, että EU saisi tällaisen harmonisoinnin aikaiseksi, vaikka idea sinällään on kannatettava.

    Lue lisää
  • 09.05.2019
    Lahjoitusten verovähennysoikeus saatava eurooppalaiselle tasolle

    VaLa ry:n selvityksen mukaan yli 40 prosenttia suomalaispäättäjistä oli sitä mieltä, että järjestöjen julkinen rahoitus vähenee ja järjestöjen tulee hankkia yhtä suurempi osuus rahoituksestaan yksityisen rahoituksen kautta. Nykyisessä talousnäkymässä ja erityisesti julkisen rahoituksen mahdollisuuksien tiukentuessa päättäjien taholta edellytetään toimia, joilla vahvistetaan yleishyödyllisten yhteisöjen yksityisrahoituksen edellytyksiä.

    Suomessa on tällä hetkellä voimassa yksi Euroopan suppeimmista lahjoitusten verovähennyskäytännöistä, jos tarkastellaan lahjoituskohteita. Lahjoitukset tieteelle, taiteelle ja kulttuurille sekä yliopistoille on osin verovähennyskelpoisia. Suomalaisten suosituimmat lahjoituskohteet kuten lasten, nuorten ja vanhusten hyväksi tehtävä työ Suomessa, kehitysmaiden lasten ja nuorten auttaminen sekä katastrofiapu eivät oikeuta verovähennykseen. 

    Europarlamentaarikko Sirpa Pietikäisen mielestä lahjoitusten verovähennysoikeutta pitäisi Suomessa laajentaa. 
    - Lahjoitusten merkitys on kasvanut samalla, kun julkista rahoitusta on leikattu, eivätkä muutkaan rahoituskanavat ole helppoja. Tässä tilanteessa lahjoitusten verovähennys olisi arvokas kannuste. 
    Vuonna 2011 vietettiin Euroopan parlamentin aloitteesta vapaaehtoistyön teemavuotta. EU-maissa on laaja yksimielisyys vapaaehtoistyön merkittävästä asemasta ja noin 22–23 prosenttia eurooppalaisista osallistuu vapaaehtoistyöhön. Teemavuoden suosituksiin kuului vapaaehtoistyöstä annettujen korvausten verovapauden lisäksi lahjoitusten verovähennysoikeus. Lue SIrpa Pietikäisen haastattelu 

    Monessa Euroopan maassa yritysten yhteiskunnallinen aktiivisuus näkyy myös työntekijöiden kannustamisena ajan tai rahan antamiseen. Lahjoitusten verovähennysoikeuden laajentamisessa tulisikin huomioida, että se mahdollistaa vähennyskelpoiset lahjoitukset yhä useammalle taholle. 
    - Nykyiset verovähennyskelpoiset hyvän tekemisen kohteet eivät välttämättä ole kaikille mielekkäitä. Tässä asiassa verotuspäätöksillä on iso merkitys siihen, miten yrityksiä kannustetaan osallistumaan yhteisten yhteiskunnallisten haasteiden ratkaisemiseen, kertoo VaLan pääsihteeri Pia Tornikoski.

    Valtaosa VaLan selvitykseen vastanneista päättäjistä katsoi valtiovallan roolin tärkeäksi kansalaisaktiivisuuden ja lahjoitusinnon lisäämisessä. Rooli koetaan myös tärkeäksi yritysten kannustamisessa yhteiskunnalliseen aktiivisuuteen. Hieman yli puolet päättäjistä (56 %) kannattaa yritysten ja yhteisöjen tekemien lahjoitusten verovähennysoikeuden laajentamista. 

    Lue lisää
  • 08.05.2019
    Finnish Comms Awards -gaala 28.5.

    Tervetuloa juhlimaan vuoden vaikuttavimpia viestintätöitä!

    Finnish Comms Awardsin parhaat palkitaan tiistaina 28.5. klo 17.30-21.00 Wanhassa Satamassa. Palkinnon saavat vaikuttavimmat viestintätyöt eri kategorioissa sekä Vuoden Spokesperson, Vuoden viestintätyö, Vuoden viestintätoimisto, Vuoden viestintäkonsultti ja kilpailun Paras pitchaaja.

    Gaalassa palkitaan ensimmäistä kertaa vuoden varainhankintateko ja finaaliin ovat päässeet: 
    - Auttava puhelin/SOS-Lapsikyläsäätiö & DNA 
    - Ei hymyilytä/Plan International Suomi
    - Ketjureaktio/Suomen Punainen Risti
    Tutustu myös muiden kategorioiden finalisteihin. Lämpimät onnittelut ja menestystä jatkoon! 
    Gaalaan ja illalliselle voi ostaa liput 20.5. mennessä tästä linkistä.

    Lue lisää
  • 16.04.2019
    VaLa hakee viestinnän/markkinoinnin harjoittelijaa

    Vastuullinen Lahjoittaminen VaLa ry on varainhankintaa harjoittavien yleishyödyllisten yhteisöjen verkosto. Yksi VaLan missioista on edistää suomalaista lahjoittamisen ja hyväntekemisen kulttuuria. Viime vuonna VaLa toi Suomeen kansainvälisen #GivingTuesday-kampanjan - suomalaisittain #TekojenTiistain: www.tekojentiistai.org

    Etsimme nyt viestinnän/markkinoinnin harjoittelijaa joko koko- tai osa-aikaisesti (pääsääntöisesti etätyönä) ajalle syys-joulukuu 2019. Harjoittelijan tehtäviin kuuluu TekojenTiistain 3.12.2019 suunnittelu, toteutus ja seuranta:
    - viestinnän suunnittelu ja viestintämateriaalin tuottaminen yhteistyössä kampanjan viestintätoimiston kanssa
    - viestintä ja markkinointi eri kohderyhmille; media ja vaikuttajakontaktointi
    - yhteistyö kampanjaan osallistuvien järjestöjen kanssa
    - verkkosivujen sekä kampanjan somekanavien päivitys
    - tulosten seuranta ja analysointi

    Harjoittelujakso tarjoaa ainutlaatuisen mahdollisuuden tutustua suomalaiseen järjestökenttään sekä olemaan osa laajaa kansainvälistä verkostoa. Harjoittelijaa kannustetaan innovatiiviseen, innostuneeseen ja rohkeaan työotteeseen. 

    Lisätietoja antaa VaLan pääsihteeri Pia Tornikoski puh. 040 5963 763
    Vapaamuotoisen hakemuksen voi lähettää 15.5. mennessä: paasihteeri@vala.fi
    Harjoittelujakson palkasta sovitaan yhteisesti.

    Lue lisää
  • 04.04.2019
    Fundraising Europe - uutisia Euroopasta (27.3.2019)

    Lue EFA:n tuoreimmat varainhankinnan uutiset - Fundraising Europe

    Lue lisää
  • 03.04.2019
    Ilmoita järjestösi mukaan Vuoden varainhankintateko -kilpailuun 11.4. mennessä

    Markkinoinnin, teknologian ja luovuuden liitto MTL sekä VaLa palkitsevat yhteistyössä järjestöjen menestynyttä markkinointiviestintää: Vuoden varainhankintateko -kilpailu on nyt osa Finnish Comms Awardsia. Hyväntekeväisyysjärjestöjen kilpailutöiden jättöaika päättyy 11.4. klo 17.00. Ilmoita järjestösi mukaan

    Vuoden varainhankintateko -kategoriassa palkitaan yleishyödyllinen tai muu organisaatio, joka on toteuttanut erinomaisia tuloksia saavuttaneen varainhankinnan teon. Taloudellisen tuloksen lisäksi teko on kasvattanut yleisön ymmärrystä ja tietoa hyvän tekemisen kohteen ajankohtaisuudesta. Kategoriassa arvioidaan viestinnän ja vaikuttamistyön synergiaa sekä toteutunutta tulosta organisaation tavoitteisiin nähden. 

    Finnish Comms Awardsissa palkitaan parhaita viestintätöitä eri kategorioissa. Palkintojen jako ja gaalatilaisuus järjestään Helsingissä 28.5.
    VaLa palkitsee vuoden varainhankintateko -kategorian parhaan 1000 euron kannustusrahalla.

    Tämän vuoden päätuomari on Ahjo Communicationsin partneri Sari-Liia Tonttila. VaLan pääsihteeri Pia Tornikoski on kilpailun tuomaristossa ja VaLa ry:n esiraati valitsee varainhankinnan kategorian finalistit. Esiraatiin kuuluvat:
    - Einiö Antti, Senior Creative, NORD DDB
    - Hietalahti Eeva, markkinointi- ja viestintäjohtaja, Sydänliitto
    - Kuusinen Mari, viestintäkonsultti, Drum
    - Laakso Mikko, toimitusjohtaja, Gainer 
    - Meller Sari, Head of Fundraising, Pelastakaa Lapset
    - Rämö Eero, johtava konsultti, Tekir
    - Wahlbeck Vilhelmiina, viestintäjohtaja, DNA

    Lue lisää
  • 20.03.2019
    Lahjoitusten käyttöä tehostettaisiin uudistamalla rahankeräyskulujen verotusta

    Uusi rahankeräyslaki keventää järjestöjen hallintotaakkaa
    Lahjoitusten käyttöä tehostettaisiin uudistamalla rahankeräyskulujen verotusta

    Lahjoittamiseen liittyvissä asioissa korostuu rahaa keräävän tahon luotettavuus. Lahjoittajat kokevat merkittäväksi myös sen, että lahjoitus käytetään hyväntekeväisyyteen tai yleiseen hyvään. Eduskunnan 7.3.2019 hyväksymän uuden rahankeräyslain myötä lahjoittajan tärkeiksi kokemat asiat eivät muutu. Rahalahjoituksia pyydetään edelleen yleishyödyllisiin kohteisiin sekä voittoa tavoittelemattomaan toimintaan, ja keräyksiä valvotaan poliisin toimesta.

    Rahankeräyslain uudistustuksen yhteydessä ja mediassakin usein esille on noussut aihe 'Meneekö lahjoitus perille?'.Nykyisen lainsäädäntömme mukaisesti rahankeräysluvan omaavat yhteisöt tekevät viranomaiselle rahankeräystilitykset ja niiden perusteella keräyskulut ovat olleet keskimäärin 15-20 prosentin tasolla. Yhteisöt maksavat kaikista ostamistaan tuotteista ja palveluista arvonlisäveron, jota eivät voi vähentää. 

    Lahjoitusvarojen käyttöä voisi järjestöjen mielestä tehostaa julkisilla toimenpiteillä kuten kevyempi maksujärjestelmä yleishyödyllisille yhteisöille esimerkiksi pankki- ja postipalveluista sekä yhteisöjen maksamien arvonlisäverojen kompensointi. Rahankeräyksiin käytettyjen kulujen verot 'jäävät lahjoittajan maksettavaksi'. Kansalaisten edun mukaista olisi tukea lahjoittajan toiveen toteutumista mahdollistamalla lahjoitusvarojen käyttö vieläkin paremmin siihen tarkoitettuun kohteeseen.

    - Lahjoitukset eivät tule pyytämättäja varainhankinnasta syntyy kustannuksia. Järjestön on huolehdittava, että viestintä ja mainonta antaa tukijoille ymmärrettävästi tietoa sekä rahojen keräämisestä että lahjoitusten käytöstä, kertoo Vastuullinen Lahjoittaminen VaLa ry:n pääsihteeri Pia Tornikoski.

    Kolme neljäsosaa suomalaisista osallistuu jollain tavalla hyväntekeväisyyteen. Kertalahjoitusten (33 %) lisäksi suomalaiset lahjoittavat säännöllisesti rahaa yhdelle (12 %) tai useammalle järjestölle (7 %). Suurin osa lahjoittajista kokee saaneensa hyvin ja riittävästi tietoa miten lahjoitusvarat käytetään.

    - Rahankeräyksiin liittyvien kulujen arvonlisäverojen kompensointi voisi olla keino lisätä lahjoittamisen kulttuuriaja olisi mahdollista toteuttaa nopeastikin. Esimerkiksi Tanskassa ja Irlannissa tällaisia kannustustoimia on jo kehitetty,kertoo Pia Tornikoski. 
     

    Lue lisää
  • 19.02.2019
    Finnish Comms Awards kasvaa: oma kategoria hyväntekeväisyysjärjestöille

    Hyväntekeväisyysjärjestöjen vuoden varainhankintateko -kilpailu yhdistyy Finnish Comms Awardsiin. Tuomariston määrä kasvaa edustamaan entistä useampia toimialoja. Tämän vuoden päätuomari on Ahjo Communicationsin partneri Sari-Liia Tonttila.

    Markkinoinnin, teknologian ja luovuuden liitto MTL on sopinut yleishyödyllisten yhteisöjen verkoston Vastuullinen Lahjoittaminen VaLa ry:n kanssa vuoden varainhankintateko -kilpailun yhdistämisestä Finnish Comms Awardsiin. VaLa on palkinnut vuoden varainhankintatekoja vuodesta 2011 lähtien. VaLan pääsihteeri Pia Tornikoski on kilpailun tuomaristossa ja VaLa ry:n esiraati valitsee varainhankinnan kategorian finalistit. Lue lisää

    - Järjestöjen työllä on tärkeä merkitys yhteiskunnalle, ja työlle tarvitaan enenevässä määrin yksityisrahoitusta muun muassa lahjoituksia. Uskomme, että yhteistyö Finnish Comms Awardsin kanssa tuo järjestöjen viestinnän ja varainhankinnan osaamiselle tunnettuutta ja arvostusta, sanoo VaLan pääsihteeri Pia Tornikoski.

    Vuoden varainhankintateko -kategoriassa palkitaan yleishyödyllinen tai muu organisaatio, joka on toteuttanut erinomaisia tuloksia saavuttaneen varainhankinnan teon. Taloudellisen tuloksen lisäksi teko on kasvattanut yleisön ymmärrystä ja tietoa hyvän tekemisen kohteen ajankohtaisuudesta. Kategoriassa arvioidaan viestinnän ja vaikuttamistyön synergiaa sekä toteutunutta tulosta organisaation tavoitteisiin nähden. 

    Finnish Comms Awardsissa palkitaan parhaita viestintätöitä eri kategorioissa. Lisäksi valitaan Vuoden viestintäteko, Vuoden viestintätoimisto, Vuoden Spokesperson ja Vuoden viestintäkonsultti. Kilpailutöiden jättöaika päättyy 11.4. TUTUSTU kilpailun sääntöihin, osallistumisohjeisiin ja ilmoittaudu mukaan

    Lue lisää
  • 19.02.2019
    Laajennettu verovähennysoikeus kannustaisi yrityksiä lahjoittamaan järjestöille

    Tuoreen selvityksen mukaan suomalaispäättäjien mielestä järjestöt tekevät tärkeää työtä: niiden toiminta on osallistavaa, laaja-alaista ja usein valtakunnallista. Kyselyyn vastanneiden päättäjien arviot järjestöjen julkisen rahoituksen tulevaisuuden kehityssuunnasta jakavat kuitenkin mielipiteitä. Yli kaksi viidestä vastaajista oli sitä mieltä, että järjestöjen julkinen rahoitus vähenee ja järjestöjen tulee hankkia yhtä suurempi osuus rahoituksestaan yksityisen rahoituksen kautta.

    Selvityksen mukaan suomalaispäättäjien mielestä kansalaisjärjestöjen toiminnalla on merkitystä suomalaiselle yhteiskunnalle. Päättäjien mielestä järjestöt paikkaavat julkisen sektorin toimintaa tuottamalla palveluita sellaisilla sektoreilla, joissa yhteiskunta ei toimi tai niissä ei ole riittäviä voimavaroja.

    Nykyisessä talousnäkymässä ja erityisesti julkisen rahoituksen mahdollisuuksien tiukentuessa päättäjien taholta edellytetään toimia, joilla vahvistetaan yleishyödyllisten yhteisöjen yksityisrahoituksen edellytyksiä. Valtaosa selvitykseen vastanneista päättäjistä katsoo valtiovallan roolin tärkeäksi kansalaisaktiivisuuden ja lahjoitusinnon lisäämisessä. Rooli koetaan myös tärkeäksi yritysten kannustamisessa yhteiskunnalliseen aktiivisuuteen. 

    Yrityksillä on kasvava halu tehdä lahjoituksia ja tukea kolmatta sektoria. Lahjoittaminen onkin yksi luontevista tavoista osallistua yhteisten yhteiskunnallisten haasteiden ratkaisemiseen. Verohallinnon tilastojen mukaan yritysten ja yhteisöjen ilmoittamat lahjoitussummat ovat lähes kolminkertaistuneet viimeisen viiden vuoden aikana. Yritysten ja yhteisöjen lahjoitusvähennyksen ylärajan nosto 50 000 eurosta mahdollistaisi aiempaa suuremmat lahjoitukset ja sitä kautta lahjoitusten saajien pitkäjänteisen ja vaikuttavamman toiminnan.

    Lahjoitusten verovähennysoikeuden laajentaminen

    Suomessa on tällä hetkellä voimassa yksi Euroopan suppeimmista lahjoitusten verovähennyskäytännöistä, jos tarkastellaan lahjoituskohteita. Lahjoitukset tieteelle, taiteelle ja kulttuurille sekä yliopistoille on osin verovähennyskelpoisia. Lahjoitusten verovähennysoikeuden laajentamisessa tulisi huomioida, että se mahdollistaa vähennyskelpoiset lahjoitukset yhä useammalle taholle. 

    Suomalaisten suosituimmat lahjoituskohteet kuten lasten, nuorten ja vanhusten hyväksi tehtävä työ Suomessa, kehitysmaiden lasten ja nuorten auttaminen sekä katastrofiapu eivät oikeuta verovähennykseen. Vähennyskelpoisen lahjoituksen saajaksi voisi määritellä uuden rahankeräyslain myötä luvan omaavat yleishyödylliset yhteisöt, mikä takaisi myös lahjoitusten saajien läpinäkyvän valvonnan.

    Lähes kaksi kolmasosaa selvitykseen vastanneista järjestöistä pitää hyvänä julkisena toimena yksityisrahoituksen kehittämiseen lahjoitusten verovähennysoikeuden laajentamista. Noin puolet kyselyyn vastanneista päättäjistä kannattaa lahjoituskulttuurin tukemista verotuksella. Hieman yli puolet (56 %) kannattaa yritysten ja yhteisöjen tekemien lahjoitusten verovähennysoikeuden laajentamista. 

    Järjestöjen mielestä hyviä toimia julkiselta taholta yksityisrahoituksen kehittämiseen olisivat esimerkiksi rahankeräyslainsäädännön kehittäminen byrokratiaa vähentämällä (82 %). Kuluvalla hallituskaudella asetetun rahankeräyslainsäädännön on suunniteltu tulevan voimaan syksyllä 2019 ja muun muassa näiden muutosten toivotaan kehittävän yhteisöjen rahankeräyksien toimivuutta sekä edistävän lahjoittamiskulttuuria ja näin järjestöjen tehokasta toimintaa Suomessa.

    Taloustutkimus toteutti vuonna 2018 kaksi kyselytutkimusta Vastuullinen Lahjoittaminen VaLa ry:n, Kansalaisyhteiskuntapolitiikan neuvottelukunta KANE:n, kehitysjärjestöjen kattojärjestö Fingo ry:n, Olympiakomitean, SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry:n ja Suomen nuorisoyhteistyö Allianssi ry:n toimeksiannosta. Tutkimuksiin haastateltiin yhteensä 78 kansanedustajaa, puoluesihteeriä ja ministeriöiden edustajaa sekä 122 rahankeräysluvan omaavan yhteisön varainhankinnasta vastaavaa henkilöä. Lisäksi European Fundraising Association (EFA) toteutti vuonna 2018 selvityksen lahjoitusten verovähennysoikeuksista 16 maassa.  

    Lue lisää
  • 06.02.2019
    Fundraising Europe - uutisia Euroopasta (6.2.2019)

    Lue EFA:n tuoreimmat varainhankinnan uutiset - Fundraising Europe

    Lue lisää
  • 29.01.2019
    Tutkimus: Päättäjät huolissaan järjestöjen elintilasta

    Tuore selvitys: Päättäjät huolissaan järjestöjen elintilasta – seuraavalta hallitukselta tarvitaan konkreettisia toimia
     
    Järjestöt nähdään demokratian ja vapaan kansalaisyhteiskunnan kannalta tärkeinä toimijona, ilmenee tänään julkaistusta tutkimusraportista.
    Tulevan hallituksen on parannettava kansalaisjärjestöjen toimintaedellytyksiä ja tämä on kirjattava hallitusohjelmaan. Näin toteaa 82 prosenttia vastaajista tuoreessa tutkimuksessa, jossa haastateltiin kansanedustajia, puoluesihteereitä ja ministeriöiden viranhaltijoita. Tutkimuksen toteutti Taloustutkimus VaLan, Fingon, SOSTEn ja KANEn eli Kansalaisyhteiskuntapoilitiikan neuvottelukunnan tilauksesta.
     

    – Tutkimustulokset vahvistavat sitä näkemystä, että kansalaisjärjestöt ovat demokratian ja vapaan kansalaisyhteiskunnan kannalta tärkeitä toimijoita. Järjestöt täydentävät edustuksellista demokratiaa toimimalla kansalaisten äänitorvena päättäjien suuntaan, keskustelun herättäjinä ja aktiivisina vaikuttajina. Tässä ajassa näkisinkin tärkeänä kirjata konkreettisia tavoitteita järjestöjen toimintaedellytysten parantamiseksi hallitusohjelmaan, sanoo KANEn puheenjohtaja Kristiina Kumpula.
     
    Järjestöjen toiminta on yhteiskunnallisesti merkittävää – näin ajattelevat kaikki kyselyyn vastanneet. Päättäjät korostavat etenkin järjestöjen kykyä tukea ihmisten yhteiskunnallista osallistumista ja niiden roolia palvelujen tuottajina. Tämä palveluiden tuottaminen tukee julkisen sektorin toimintaa.
    – On hienoa, että järjestöt nähdään tärkeinä toimijoina. Toivomme, että tämä näkyisi enemmän siinä, miten järjestöjen asiantuntemusta hyödynnetään yhteiskunnallisessa päätöksenteossa. Tässä on ollut viime aikoina kehittämisen varaa, toteaa Fingon kansalaisyhteiskunnan asiantuntija Pauliina Savola. 
     
    Maakuntien ja kuntien yhteistyö varmistettava, julkinen rahoitus turvattava 
     
    Tutkimuksessa kartoitettiin myös päättäjien näkemyksiä järjestöjen rahoituksesta. Nyt merkittävä osuus järjestöjen valtionavustuksista rahoitetaan veikkausvoittovaroista. Niiden määrän on arvioitu laskevan lähivuosina. Niukka enemmistö (57%) on sitä mieltä, että julkisen rahoituksen osuus tulee säilyttää ennallaan riippumatta Veikkauksen rahapelituottojen kehityksestä.
     
    Lähivuosina myös maakuntauudistus muuttaa järjestöjen toimintaympäristöä. Lähes neljä viidestä päättäjästä (78%) haluaa varmistaa järjestöavustusten jatkumisen maakunnissa. Niin ikään 93 prosenttia vastaajista on sitä mieltä, että kuntien pitäisi jatkossakin tukea järjestöjä. Tueksi ehdotettiin esimerkiksi ilmaisia tai edullisia tiloja sekä rahallisia avustuksia.
     
    – Tämän tuloksen perusteella näyttää, että päättäjät ymmärtävät maakuntien ja järjestöjen olevan yhteistyökumppaneita, joilla on molemmilla annettavaa toisilleen. Se on hienoa! Maakuntien tulevien päättäjien on niin ikään tunnistettava oman maakunnan merkitys alueen järjestötoiminnan, eli kansalaisten, tukijana, sanoo SOSTEn erityisasiantuntija Kirsi Marttinen.
     
    Noin puolet kyselyyn vastanneista päättäjistä kannattaa lahjoituskulttuurin tukemista verotuksella. Hieman yli puolet (55%) kannattaa yleishyödyllisten yhteisöjen rahankeräyskulujen arvonlisäverotuksen keventämistä sekä yritysten, yhteisöjen ja yksityishenkilöiden tekemien lahjoitusten verovähennysoikeuden laajentamista (56%).
     
    Avustusten hakua ja raportointia täytyy helpottaa
     
    Järjestöt kohtaavat monia haasteita hakiessaan julkista rahoitusta, ilmeni viime syksynä tehdystä tutkimuksesta. Lähes 70 prosenttia vastanneista järjestöistä oli kokenut ongelmia edellisen vuoden aikana julkisen avustuksen hakemisessa, saamisessa tai raportoinnissa.  
     
    Nyt tehdyssä tutkimuksessa kysyttiin päättäjien näkemyksiä julkisen avustuksen hakemiseen, saamiseen ja raportointiin liittyvistä ongelmista. Vastaajat pitävät tärkeänä, että haku- ja raportointiprosesseja kehitetään yhdessä järjestöjen kanssa. Näiden prosessien byrokratiaa halutaan niin ikään keventää ja ohjeistusta selventää. 
      
    Tutkimuksen toteutti Taloustutkimus vuoden 2018 marras- ja joulukuussa. Sitä varten haastateltiin yhteensä 74 kansanedustajaa, puoluesihteeriä ja ministeriöiden viranhaltijaa Tutustu tutkimusraporttiin Järjestöjen taloudelliset toimintaedellytykset (pdf). 
     

    Lue lisää
  • 05.12.2018
    Fundraising Europe - uutisia Euroopasta (5.12.2018)

    Lue EFA:n tuoreimmat varainhankinnan uutiset - Fundraising Europe

    Lataa raportti: Tax Incentives for Charitable Giving in Europe
    The report summarises the key fiscal schemes in place to promote individual giving in sixteen European nations in 2018.

    Lue lisää
  • 05.12.2018
    Fundraising Europe - uutisia Euroopasta (5.12.2018)

    Lue EFA:n tuoreimmat varainhankinnan uutiset - Fundraising Europe

    Lataa raportti: Tax Incentives for Charitable Giving in Europe
    The report summarises the key fiscal schemes in place to promote individual giving in sixteen European nations in 2018.

    Lue lisää
  • 20.11.2018
    TIEDOTE: Suomen ensimmäinen Tekojen Tiistai 27.11. kannustaa hyviin tekoihin

    Kansainvälinen Giving Tuesday -tapahtuma rantautuu 27. marraskuuta ensimmäistä kertaa Suomeen. Hyväntekeväisyystapahtuman tarkoituksena on levittää hyvää mieltä tekojen kautta. 

    Yhdysvalloista lähtöisin oleva tapahtuma on saanut alkunsa vuonna 2012. Tapahtuma on vastapainoa Black Friday ja Cyber Monday -kulutusjuhlille muistuttaen hyvän tekemisen tärkeydestä. Suomessa kampanjaa koordinoi Vastuullinen Lahjoittaminen ry (VaLa). VaLan pääsihteeri Pia Tornikosken mukaan tapahtuman kansainvälisesti kasvavan suosion taustalla on ihmisten huoli yhteiskunnallisista asioista niin kaukana kuin lähelläkin. 
    – Giving Tuesdayn leviäminen laajasti ympäri maailmaa on tapahtunut nopeasti. Olen erittäin tyytyväinen, että lanseeraamme tapahtuman vihdoin myös Suomessa, Tornikoski sanoo.

    Teko voi olla pieni ja arkinen tai suuri ja mahtipontinen

    Jokainen yksilö tai organisaatio voi osallistua kampanjaan omien resurssiensa mukaan. Teko voi olla pieni hyvänmielenele tai suurempi ponnistus itselle tärkeän asian eteen. Mukaan voi lähteä esimerkiksi auttamalla naapuria tai lahjoittamalla aikaansa vapaaehtoistyöhön.
    – Järjestöille on nykyään yhä tärkeämpää yksityisten henkilöiden tekemät lahjoitukset. Tekojen Tiistaina voi tehdä vaikkapa päätöksen ryhtyä kuukausilahjoittajaksi, Tornikoski lisää. 

    Osallistujia jo 150 maasta

    Giving Tuesday keräsi vuonna 2017 osallistujia yli 150 maasta. Kampanja on noussut Yhdysvalloissa jopa joulua suuremmaksi lahjoitustapahtumaksi. Viime vuonna tapahtuma sai osakseen paljon näkyvyyttä ja sen avulla kerättiin yhteensä 300 miljoona dollaria internet-lahjoituksina. 

    Sairaalaklovnien toiminnanjohtaja Ville Niutanen kertoo järjestön innostuneen Tekojen Tiistaista välittömästi.
    – Tekojen Tiistaihin mukaan lähteminen oli meille itsestäänselvyys. Hyviin tekoihin kannustaminen voi parhaimmillaan synnyttää jotain valtavan hienoa ja konkreettista. Sairaalaklovnien toiminta rahoitetaan kokonaan avustus- ja lahjoitusvaroin ja tarvitsemme jatkuvasti uusia tukijoita. Lahjoittamisen lisäksi kuitenkin myös muilla toimintaamme tukevilla teoilla on meille suuri merkitys. Pienet teot muuttuvat huomaamatta suuriksi. 

    Suomessa tapahtumaan ovat ilmoittautuneet jo muun muassa seuraavat toimijat: Veikkaus, DNA, Dr. Oetker, Gainer, Pakolaisapu, Sotiemme Veteraanit, Mannerheimin Lastensuojeluliitto, Suomen Partiolaiset, SOS-Lapsikylä, Merimieskirkko, UFF sekä Pupulandia-blogin kirjoittaja Jenni Rotonen.

    Lue lisää
  • 20.11.2018
    TIEDOTE: Suomen ensimmäinen Tekojen Tiistai 27.11. kannustaa hyviin tekoihin

    Kansainvälinen Giving Tuesday -tapahtuma rantautuu 27. marraskuuta ensimmäistä kertaa Suomeen. Hyväntekeväisyystapahtuman tarkoituksena on levittää hyvää mieltä tekojen kautta. 

    Yhdysvalloista lähtöisin oleva tapahtuma on saanut alkunsa vuonna 2012. Tapahtuma on vastapainoa Black Friday ja Cyber Monday -kulutusjuhlille muistuttaen hyvän tekemisen tärkeydestä. Suomessa kampanjaa koordinoi Vastuullinen Lahjoittaminen ry (VaLa). VaLan pääsihteeri Pia Tornikosken mukaan tapahtuman kansainvälisesti kasvavan suosion taustalla on ihmisten huoli yhteiskunnallisista asioista niin kaukana kuin lähelläkin. 
    – Giving Tuesdayn leviäminen laajasti ympäri maailmaa on tapahtunut nopeasti. Olen erittäin tyytyväinen, että lanseeraamme tapahtuman vihdoin myös Suomessa, Tornikoski sanoo.

    Teko voi olla pieni ja arkinen tai suuri ja mahtipontinen

    Jokainen yksilö tai organisaatio voi osallistua kampanjaan omien resurssiensa mukaan. Teko voi olla pieni hyvänmielenele tai suurempi ponnistus itselle tärkeän asian eteen. Mukaan voi lähteä esimerkiksi auttamalla naapuria tai lahjoittamalla aikaansa vapaaehtoistyöhön.
    – Järjestöille on nykyään yhä tärkeämpää yksityisten henkilöiden tekemät lahjoitukset. Tekojen Tiistaina voi tehdä vaikkapa päätöksen ryhtyä kuukausilahjoittajaksi, Tornikoski lisää. 

    Osallistujia jo 150 maasta

    Giving Tuesday keräsi vuonna 2017 osallistujia yli 150 maasta. Kampanja on noussut Yhdysvalloissa jopa joulua suuremmaksi lahjoitustapahtumaksi. Viime vuonna tapahtuma sai osakseen paljon näkyvyyttä ja sen avulla kerättiin yhteensä 300 miljoona dollaria internet-lahjoituksina. 

    Sairaalaklovnien toiminnanjohtaja Ville Niutanen kertoo järjestön innostuneen Tekojen Tiistaista välittömästi.
    – Tekojen Tiistaihin mukaan lähteminen oli meille itsestäänselvyys. Hyviin tekoihin kannustaminen voi parhaimmillaan synnyttää jotain valtavan hienoa ja konkreettista. Sairaalaklovnien toiminta rahoitetaan kokonaan avustus- ja lahjoitusvaroin ja tarvitsemme jatkuvasti uusia tukijoita. Lahjoittamisen lisäksi kuitenkin myös muilla toimintaamme tukevilla teoilla on meille suuri merkitys. Pienet teot muuttuvat huomaamatta suuriksi. 

    Suomessa tapahtumaan ovat ilmoittautuneet jo muun muassa seuraavat toimijat: Veikkaus, DNA, Dr. Oetker, Gainer, Pakolaisapu, Sotiemme Veteraanit, Mannerheimin Lastensuojeluliitto, Suomen Partiolaiset, SOS-Lapsikylä, Merimieskirkko, UFF sekä Pupulandia-blogin kirjoittaja Jenni Rotonen.

    Lue lisää
  • 25.10.2018
    Hallituksen esitys uudeksi rahankeräyslaiksi annettiin eduskunnalle 25.10.

    Rahankeräyslainsäädäntö uudistuu. Uusi laki korvaa nykyiset määräaikaiset keräyskohtaiset rahankeräysluvat jatkuvasti voimassa olevilla luvilla ja mahdollistaa ilmoituksenvaraiset pienimuotoiset kansalaiskeräykset. Hallituksen esitys uudeksi rahankeräyslaiksi annettiin eduskunnalle 25.10. Uuden rahankeräyslain on tarkoitus tulla voimaan syksyllä 2019.

    - Muutoksella helpotamme kansalaisaktiivisuutta vähentämällä yhdistyksiltä rahankeräyslupiin liittyvää paperinpyöritystä ja mahdollistamalla pienkeräykset myös pop-up tyyppisille uusille toimijoille, iloitsee sisäministeri Kai Mykkänen. Lue sisäministeriön tiedote

    Uutta lakia on valmisteltu tiiviissä yhteistyössä sidosryhmien kanssa. Valmistelun aikana sisäministeriö on kuullut kansalaisjärjestöjä sekä kansalaisaktiiveja ministeriön järjestämissä kuulemistilaisuuksissa, työpajoissa sekä verkkokyselyn avulla. Rahankeräyslain uudistusta valmistellut työryhmä, johon kuuluivat asiantuntijajäseninä järjestökentältä Eero Rämö ja Pia Tornikoski, luovuttivat mietintönsä sisäministeri Paula Risikolle 17.1. Lue lisää

    Lue lisää
  • 25.10.2018
    Arpajaislain uudistaminen jatkuu

    Hallitus antoi arpajaislain uudistusta koskevan esityksen eduskunnalle 25.10.2018. Lue sisäministeriön tiedote

    Rahapelaamisesta aiheutuvien taloudellisten, sosiaalisten ja terveydellisten haittojen ehkäisemiseksi ja vähentämiseksi pelaajan on jatkossa tunnistauduttava, kun hän pelaa esimerkiksi kauppojen tai kioskien yhteyteen sijoitettuja raha-automaattipelejä.

    Tavara-arpajaisten, bingopelin ja tavaravoittoautomaattien sekä eräiden muiden peliautomaattien ja -laitteiden lupamenettelyä kevennettäisiin pidentämällä luvan enimmäispituus kuudesta kuukaudesta 12 kuukauteen. Lisäksi ilman tavara-arpajaislupaa järjestettävien pienarpajaisten arpojen yhteenlaskettua myyntihintaa koskeva raja nostettaisiin 2 000 eurosta 3 000 euroon. Näiden muutosten on tarkoitus tulla voimaan syksyllä 2019.

    Arpajaislain edellisessä muutoksessa keskityttiin rahapeliyhteisöjen yhdistämiseen. Uusi Veikkaus aloitti toimintansa vuoden 2017 alussa. Rahapelien toimeenpano on Suomessa kiellettyä kaikilta muilta paitsi Veikkaukselta. Rahapelikysynnän ohjaamiseksi valvottuun kotimaiseen rahapelitarjontaan sisäministeriö tekee esiselvityksen teknisistä keinoista ja niiden toteuttamiseen vaadittavista säädösmuutoksista, joilla voidaan tarvittaessa estää muiden kuin Veikkauksen verkkorahapelien pelaaminen Manner-Suomen alueella. Samalla selvitetään myös muita rahapelikysynnän kanavoimisen vahvistamiskeinoja sekä lainsäädännön kehittämistarpeita pelaajan itsensä asettamien pelikieltomahdollisuuksien laajentamiseksi, erilaisten maksutapojen mahdollistamiseksi ja voittojen lunastusaikojen lyhentämiseksi. Selvityksen on tarkoitus valmistua maaliskuun 2019 loppuun mennessä.


     

    Lue lisää
  • 25.10.2018
    Hallituksen esitys uudeksi rahankeräyslaiksi annettiin eduskunnalle 25.10.

    Rahankeräyslainsäädäntö uudistuu. Uusi laki korvaa nykyiset määräaikaiset keräyskohtaiset rahankeräysluvat jatkuvasti voimassa olevilla luvilla ja mahdollistaa ilmoituksenvaraiset pienimuotoiset kansalaiskeräykset. Hallituksen esitys uudeksi rahankeräyslaiksi annettiin eduskunnalle 25.10. Uuden rahankeräyslain on tarkoitus tulla voimaan syksyllä 2019.

    - Muutoksella helpotamme kansalaisaktiivisuutta vähentämällä yhdistyksiltä rahankeräyslupiin liittyvää paperinpyöritystä ja mahdollistamalla pienkeräykset myös pop-up tyyppisille uusille toimijoille, iloitsee sisäministeri Kai Mykkänen. Lue sisäministeriön tiedote

    Uutta lakia on valmisteltu tiiviissä yhteistyössä sidosryhmien kanssa. Valmistelun aikana sisäministeriö on kuullut kansalaisjärjestöjä sekä kansalaisaktiiveja ministeriön järjestämissä kuulemistilaisuuksissa, työpajoissa sekä verkkokyselyn avulla. Rahankeräyslain uudistusta valmistellut työryhmä, johon kuuluivat asiantuntijajäseninä järjestökentältä Eero Rämö ja Pia Tornikoski, luovuttivat mietintönsä sisäministeri Paula Risikolle 17.1. Lue lisää

    Lue lisää
  • 25.10.2018
    Arpajaislain uudistaminen jatkuu

    Hallitus antoi arpajaislain uudistusta koskevan esityksen eduskunnalle 25.10.2018. Lue sisäministeriön tiedote

    Rahapelaamisesta aiheutuvien taloudellisten, sosiaalisten ja terveydellisten haittojen ehkäisemiseksi ja vähentämiseksi pelaajan on jatkossa tunnistauduttava, kun hän pelaa esimerkiksi kauppojen tai kioskien yhteyteen sijoitettuja raha-automaattipelejä.

    Tavara-arpajaisten, bingopelin ja tavaravoittoautomaattien sekä eräiden muiden peliautomaattien ja -laitteiden lupamenettelyä kevennettäisiin pidentämällä luvan enimmäispituus kuudesta kuukaudesta 12 kuukauteen. Lisäksi ilman tavara-arpajaislupaa järjestettävien pienarpajaisten arpojen yhteenlaskettua myyntihintaa koskeva raja nostettaisiin 2 000 eurosta 3 000 euroon. Näiden muutosten on tarkoitus tulla voimaan syksyllä 2019.

    Arpajaislain edellisessä muutoksessa keskityttiin rahapeliyhteisöjen yhdistämiseen. Uusi Veikkaus aloitti toimintansa vuoden 2017 alussa. Rahapelien toimeenpano on Suomessa kiellettyä kaikilta muilta paitsi Veikkaukselta. Rahapelikysynnän ohjaamiseksi valvottuun kotimaiseen rahapelitarjontaan sisäministeriö tekee esiselvityksen teknisistä keinoista ja niiden toteuttamiseen vaadittavista säädösmuutoksista, joilla voidaan tarvittaessa estää muiden kuin Veikkauksen verkkorahapelien pelaaminen Manner-Suomen alueella. Samalla selvitetään myös muita rahapelikysynnän kanavoimisen vahvistamiskeinoja sekä lainsäädännön kehittämistarpeita pelaajan itsensä asettamien pelikieltomahdollisuuksien laajentamiseksi, erilaisten maksutapojen mahdollistamiseksi ja voittojen lunastusaikojen lyhentämiseksi. Selvityksen on tarkoitus valmistua maaliskuun 2019 loppuun mennessä.


     

    Lue lisää
  • 08.10.2018
    Edustatko säätiötä? Osallistu kyselyyn säätiölain toimivuudesta

    Oikeusministeriö selvittää joulukuussa 2015 voimaan tulleen säätiölain toimivuutta. Lain tarkoituksena on ollut helpottaa säätiön perustamista ja toimintaa, lisätä säätiöiden toiminnan avoimuutta sekä parantaa säätiövalvontaa. Uuden lain toimivuutta ja vaikutuksia selvitetään tänä syksynä kyselyllä, joka on suunnattu säätiöille, niiden sidosryhmille ja palveluntarjoajille. Lue lisää

    Avoimeen kyselyyn voi osallistua lokakuun ajan. Vastaa kyselyyn
    Kyselyllä saatavat tiedot ovat erittäin tärkeitä uuden lain toimivuuden ja vaikutusten arvioimiseksi. Kyselyn tulosten perusteella laadittu selvitys luovutetaan eduskunnalle vuoden 2018 loppuun mennessä. Selvityksen julkistamisesta tiedotetaan osallistujille.

    Lue lisää
  • 08.10.2018
    Äänestä vuoden vapaaehtoista!

    Kansalaisareena palkitsee tänä vuonna viidettä kertaa Vuoden vapaaehtoisen, joka toimii seuraavan vuoden ajan vapaaehtoistoiminnan lähettiläänä. Palkitsemisen tavoitteena on nostaa vapaaehtoistoiminnan arvostusta ja näkyvyyttä. Lue lisää

    Tänä vuonna ehdokkaita on 68. Käy äänestämässä suosikkiasi lokakuun loppuun mennessä. Vuoden vapaaehtoisen valitsee raati kymmenen eniten yleisöääniä saaneen joukosta. Vuoden 2018 vapaaehtoinen palkitaan Vapaaehtoistoiminnan messuilla 1.12.2018 Helsingin Vanhalla ylioppilastalolla.

    Juhlista vapaaehtoistyötä 5.12., jolloin vietetään Kansainvälistä Vapaaehtoisten päivää. Lue lisää ja edistä vapaaehtoistyön merkitystä omalla tavallasi.

    Lue lisää
  • 08.10.2018
    Edustatko säätiötä? Osallistu kyselyyn säätiölain toimivuudesta

    Oikeusministeriö selvittää joulukuussa 2015 voimaan tulleen säätiölain toimivuutta. Lain tarkoituksena on ollut helpottaa säätiön perustamista ja toimintaa, lisätä säätiöiden toiminnan avoimuutta sekä parantaa säätiövalvontaa. Uuden lain toimivuutta ja vaikutuksia selvitetään tänä syksynä kyselyllä, joka on suunnattu säätiöille, niiden sidosryhmille ja palveluntarjoajille. Lue lisää

    Avoimeen kyselyyn voi osallistua lokakuun ajan. Vastaa kyselyyn
    Kyselyllä saatavat tiedot ovat erittäin tärkeitä uuden lain toimivuuden ja vaikutusten arvioimiseksi. Kyselyn tulosten perusteella laadittu selvitys luovutetaan eduskunnalle vuoden 2018 loppuun mennessä. Selvityksen julkistamisesta tiedotetaan osallistujille.

    Lue lisää
  • 08.10.2018
    Äänestä vuoden vapaaehtoista!

    Kansalaisareena palkitsee tänä vuonna viidettä kertaa Vuoden vapaaehtoisen, joka toimii seuraavan vuoden ajan vapaaehtoistoiminnan lähettiläänä. Palkitsemisen tavoitteena on nostaa vapaaehtoistoiminnan arvostusta ja näkyvyyttä. Lue lisää

    Tänä vuonna ehdokkaita on 68. Käy äänestämässä suosikkiasi lokakuun loppuun mennessä. Vuoden vapaaehtoisen valitsee raati kymmenen eniten yleisöääniä saaneen joukosta. Vuoden 2018 vapaaehtoinen palkitaan Vapaaehtoistoiminnan messuilla 1.12.2018 Helsingin Vanhalla ylioppilastalolla.

    Juhlista vapaaehtoistyötä 5.12., jolloin vietetään Kansainvälistä Vapaaehtoisten päivää. Lue lisää ja edistä vapaaehtoistyön merkitystä omalla tavallasi.

    Lue lisää
  • 20.09.2018
    Fundraising Europe - uutisia Euroopasta (19.9.2018)

    Lue tuoreimmat varainhankinnan uutiset: Fundraising Europe

    Lue lisää
  • 20.09.2018
    Fundraising Europe - uutisia Euroopasta (19.9.2018)

    Lue tuoreimmat varainhankinnan uutiset: Fundraising Europe

    Lue lisää
  • 10.09.2018
    Testamenttilahjoittamisen päivä 13.9.

    Kansainvälinen testamenttilahjoittamisen päivä 13.9. kannustaa keskustelemaan omaisuuteensa kohdistuvista toiveista

    Valtio on edelleen merkittävä perintöjen vastaanottaja. Hyvä testamentti -kampanja muistuttaa, että testamentti antaa tekijälleen päätösvallan, kenelle hänen omaisuutensa jaetaan poismenon jälkeen. Kansainvälinen tutkimuskatsaus osoittaa, että ikä on merkittävin testamenttaamiseen aktivoiva tekijä. Seuraavaksi eniten testamenttaamiseen aktivoivat varallisuus ja terveydentila.

    "Kansainvälinen testamenttilahjoittamisen päivä, Legacy Day, on muodostunut perinteeksi, ja tuolloin maailmalla järjestetään erilaisia tempauksia. Meillä on syksyllä tarjolla monenlaisia testamenttaamisesta kertovia tilaisuuksia", kertoo Hyvä testamentti -kampanjan koordinaattorina toimiva Pia Tornikoski.

    Testamenttaaminen järjestöille Suomessa

    Vuonna 2015 käynnistetyssä Hyvä testamentti -kampanjassa on mukana 21 järjestöä, jotka kaikki ovat VaLan jäsenjärjestöjä. Kampanjan tehtävänä on herättää keskustelua ja jakaa tietoa testamenttaamisesta. Pia Tornikosken mukaan järjestöjen saamien testamenttien määrä on ollut kasvussa viime vuosina, joskin vaihtelua on järjestöittäin ja vuosittain. Kappalemäärällisesti perintöjä voi tulla useampikin ja yhteisarvoltaan ne voivat olla yli kaksikin miljoonaa euroa. Keskimäärin perinnöt muodostavat noin 12 prosenttia järjestöjen toiminnan rahoituksesta. Isossa-Britanniassa perinnöt ovat yksi suurimmista järjestöjen rahoituslähteistä: testamenttilahjoitukset ovat arvoltaan vuosittain yli kolme miljardia puntaa.

    Tornikoski tunnistaa kansainvälisessä tutkimuskatsauksessa esiin nostetun huomion siitä, että vaikka testamenttaaminen on yleistymässä, siitä ei välttämättä puhuta. "Järjestöiltä keräämämme palautteen mukaan testamenttilahjoituksia tulee paljon yllätyksenä, jopa niin että henkilö ei ole ollut järjestöön missään yhteydessä", sanoo Tornikoski. "Pienelläkin muistamisella voi tukea huomattavissa määrin itselle tärkeää asiaa. Kun on tehnyt tärkeän päätöksen, kannattaa siitä mainita jollekin taholle. Järjestöissä kunnioitetaan kunkin henkilökohtaisia toiveita esimerkiksi yhteydenpidon osalta", toteaa Pia Tornikoski.

    Lue koko tiedote. Lisätietoa: www.hyvatestamentti.fi

    Lue lisää
  • 10.09.2018
    Testamenttilahjoittamisen päivä 13.9.

    Kansainvälinen testamenttilahjoittamisen päivä 13.9. kannustaa keskustelemaan omaisuuteensa kohdistuvista toiveista

    Valtio on edelleen merkittävä perintöjen vastaanottaja. Hyvä testamentti -kampanja muistuttaa, että testamentti antaa tekijälleen päätösvallan, kenelle hänen omaisuutensa jaetaan poismenon jälkeen. Kansainvälinen tutkimuskatsaus osoittaa, että ikä on merkittävin testamenttaamiseen aktivoiva tekijä. Seuraavaksi eniten testamenttaamiseen aktivoivat varallisuus ja terveydentila.

    "Kansainvälinen testamenttilahjoittamisen päivä, Legacy Day, on muodostunut perinteeksi, ja tuolloin maailmalla järjestetään erilaisia tempauksia. Meillä on syksyllä tarjolla monenlaisia testamenttaamisesta kertovia tilaisuuksia", kertoo Hyvä testamentti -kampanjan koordinaattorina toimiva Pia Tornikoski.

    Testamenttaaminen järjestöille Suomessa

    Vuonna 2015 käynnistetyssä Hyvä testamentti -kampanjassa on mukana 21 järjestöä, jotka kaikki ovat VaLan jäsenjärjestöjä. Kampanjan tehtävänä on herättää keskustelua ja jakaa tietoa testamenttaamisesta. Pia Tornikosken mukaan järjestöjen saamien testamenttien määrä on ollut kasvussa viime vuosina, joskin vaihtelua on järjestöittäin ja vuosittain. Kappalemäärällisesti perintöjä voi tulla useampikin ja yhteisarvoltaan ne voivat olla yli kaksikin miljoonaa euroa. Keskimäärin perinnöt muodostavat noin 12 prosenttia järjestöjen toiminnan rahoituksesta. Isossa-Britanniassa perinnöt ovat yksi suurimmista järjestöjen rahoituslähteistä: testamenttilahjoitukset ovat arvoltaan vuosittain yli kolme miljardia puntaa.

    Tornikoski tunnistaa kansainvälisessä tutkimuskatsauksessa esiin nostetun huomion siitä, että vaikka testamenttaaminen on yleistymässä, siitä ei välttämättä puhuta. "Järjestöiltä keräämämme palautteen mukaan testamenttilahjoituksia tulee paljon yllätyksenä, jopa niin että henkilö ei ole ollut järjestöön missään yhteydessä", sanoo Tornikoski. "Pienelläkin muistamisella voi tukea huomattavissa määrin itselle tärkeää asiaa. Kun on tehnyt tärkeän päätöksen, kannattaa siitä mainita jollekin taholle. Järjestöissä kunnioitetaan kunkin henkilökohtaisia toiveita esimerkiksi yhteydenpidon osalta", toteaa Pia Tornikoski.

    Lue koko tiedote. Lisätietoa: www.hyvatestamentti.fi

    Lue lisää
  • 07.09.2018
    Juoksemalla voi tehdä hyvää keväällä 2019

    Suomen Urheiluliitto jatkaa hyväntekeväisyysulottuvuuden tarjoamista juoksutapahtumissaan keväällä 2019. Noin 30 000 juoksijaa voivat halutessaan tukea omaa varainkeruukohdetta Helsinki Running Dayn (18.5.2019) ja Naisten Kympin yhteydessä. Osallistujat voivat perustaa Oma Keräyksen valitsemalleen kohteelle jo ilmoittautuessaan tapahtumiin. Lisää tietoa Suomen Urheiluliiton sivuilta: http://www.helsinkicitymarathon.fi/hyvantekevaisyys

    Juoksutapahtumien tuotto menee lasten ja nuorten yleisurheilutoiminnan tukemiseen, kuten aina ennenkin.Viime kevään tapahtumissa oli  hyväntekeväisyyskohteina monia VaLan jäsenjärjestöjä: Sydänliitto, Syöpäsäätiö, Sairaalaklovnit, Lastenklinikan Kummit, Pelastakaa Lapset, Pelastusarmeija, Greenpeace, Plan International Suomi, World Vision, SOS-Lapsikylä, Amnesty International, Lasten ja nuorten säätiö, Suomen lähetysseura sekä HelsinkiMissio.

    "Tällaiset juoksu- ja urheilutapahtumien yhteydessä järjestettävät keräykset ovat Suomessa vielä suhteellisen uusi tapa monelle lahjoittajalle. Järjestön viestintä on hyvä olla mahdollisimman selkeää - yksinkertaisuus on kaunista. Viestiminen kannattaa aloittaa hyvissä ajoin ja yllättävän monta pientä yksityiskohtaa on tehtävä matkan varrella ennen varsinaista tapahtumapäivää. Saimme järjestäjiltä hyvin vinkkejä ja ideoita."
    - Sirpa Solehmainen, World Vision

    Lisätietoa järjestöille: AidBuilder, Rebecca Thomson
    rebeccathomson3(a)hotmail.com

    Lue lisää
  • 07.09.2018
    Juoksemalla voi tehdä hyvää keväällä 2019

    Suomen Urheiluliitto jatkaa hyväntekeväisyysulottuvuuden tarjoamista juoksutapahtumissaan keväällä 2019. Noin 30 000 juoksijaa voivat halutessaan tukea omaa varainkeruukohdetta Helsinki Running Dayn (18.5.2019) ja Naisten Kympin yhteydessä. Osallistujat voivat perustaa Oma Keräyksen valitsemalleen kohteelle jo ilmoittautuessaan tapahtumiin. Lisää tietoa Suomen Urheiluliiton sivuilta: http://www.helsinkicitymarathon.fi/hyvantekevaisyys

    Juoksutapahtumien tuotto menee lasten ja nuorten yleisurheilutoiminnan tukemiseen, kuten aina ennenkin.Viime kevään tapahtumissa oli  hyväntekeväisyyskohteina monia VaLan jäsenjärjestöjä: Sydänliitto, Syöpäsäätiö, Sairaalaklovnit, Lastenklinikan Kummit, Pelastakaa Lapset, Pelastusarmeija, Greenpeace, Plan International Suomi, World Vision, SOS-Lapsikylä, Amnesty International, Lasten ja nuorten säätiö, Suomen lähetysseura sekä HelsinkiMissio.

    "Tällaiset juoksu- ja urheilutapahtumien yhteydessä järjestettävät keräykset ovat Suomessa vielä suhteellisen uusi tapa monelle lahjoittajalle. Järjestön viestintä on hyvä olla mahdollisimman selkeää - yksinkertaisuus on kaunista. Viestiminen kannattaa aloittaa hyvissä ajoin ja yllättävän monta pientä yksityiskohtaa on tehtävä matkan varrella ennen varsinaista tapahtumapäivää. Saimme järjestäjiltä hyvin vinkkejä ja ideoita."
    - Sirpa Solehmainen, World Vision

    Lisätietoa järjestöille: AidBuilder, Rebecca Thomson
    rebeccathomson3(a)hotmail.com

    Lue lisää
  • 13.08.2018
    Tutkimus: Järjestöjen rahoituslähteet monipuolistuneet – EU-rahoitus kasvussa

    Järjestöjen varainhankinta on monipuolistumassa, kun ulkomaisen ja EU-rahoituksen osuus sekä yritysyhteistyön merkitys kasvavat. Julkiset avustukset ovat silti tärkeä rahoituslähde suurimmalle osalle järjestöistä. Erityisesti yritysyhteistyö kiinnostaa järjestöjä, ja sen merkitys tulee lisääntymään. Järjestöt myös viestivät entistä enemmän toimintansa tuloksista. 

    Taloustutkimus selvitti toukokuussa 2018 järjestöjen näkemyksiä toimintansa taloudellisista edellytyksistä. Tutkimus toteutettiin edellisen kerran vuosina 2016 ja 2014. Kyselyyn osallistui 122 järjestöä. 

    Tutkimuksessa selvisi, että järjestöt hakevat entistä enemmän yksityistä rahoitusta. Haastateltujen järjestöjen varainhankinnan yksityisrahoituksen euromääräinen tavoite on hieman kasvanut vuodesta 2016 ja yli kaksinkertaistunut vuoteen 2014 verrattuna. Järjestöt ovatkin panostaneet aiempaa enemmän omaan varainhankintaan kertalahjoitusten, yritysyhteistyön ja jäsenmaksujen kautta. 

    ”Panostaminen yksityisrahoitukseen näkyy tuloksissa. Tästä ei saisi rangaista järjestöjä: aktiivisuus varainhankinnassa ei saa johtaa leikkauksiin valtionavustuksesta. Tästä on ollut merkkejä ilmassa,” erityisasiantuntija Petri Heikkinen Olympiakomiteasta toteaa.

    Byrokratia aiheuttaa ongelmia 
    Järjestöistä 92 prosenttia saa julkista avustusta ja noin kolmannes haastatelluista järjestöistä on saanut rahoitusta Suomen ulkopuolelta. Merkittävin ulkomaisen rahoituksen lähde on Euroopan unioni. Vuoden 2016 tapaan järjestöt panostavat eniten kertalahjoituksiin, yritysyhteistyöhön ja jäsenmaksuihin. Nämä kuuluvat myös tärkeimpiin lahjoitus- ja tukimuotoihin. Tulevana vuonna järjestöt aikovat panostaa erityisesti sponsorointiin ja yritysyhteistyöhön.  

    Aiempaa useampi järjestö, lähes 70 prosenttia, on kokenut ongelmia viime vuoden aikana julkisen avustuksen hakemisessa, saamisessa tai raportoinnissa. Suurimmaksi ongelmaksi koetaan avustuksen hakemisen monimutkaisuus ja työläys. Muutos on merkittävä. Vuonna 2014 haasteita raportoi vain kolmasosa järjestöistä. Uutta on kokemus siitä, ettei rahoittaja ymmärrä järjestöjen työn luonnetta. Tästä raportoi jopa 15 prosenttia järjestöistä. Aiempina vuosina luku on ollut lähellä nollaa. 

    ”Osin tulokset selittyvät EU-rahoituksen kasvulla. EU-hakujen prosessit ovat pitkiä ja haku ja raportointi työlästä. Se ei silti selitä kaikkea, vaan esimerkiksi veikkausvoittovaroja jakavan STEA:n avustus-, raportointi- ja seurantajärjestelmät koetaan myös aiempaa byrokraattisempina. On muistettava, että mitä hankalampia haku- ja raportointiprosessit ovat, sitä enemmän ne ovat pois varsinaisesta työstä. Siksi asiaan pitäisi puuttua pikaisesti.”, muistuttaa SOSTE Suomen sosiaali- ja terveys ry:n järjestöpäällikkö Riitta Kittilä.

    Asiaan on tulossa helpotusta syksyllä 2018 kun yksityistä varainkeräystä helpottava rahankeräyslain uudistus on tulossa eduskunnan käsittelyyn. Lakiuudistusta pidetään erittäin tärkeänä varainhankinnan kehittämisen kannalta. 

    Tuloksista kerrotaan aiempaa enemmän
    Tutkimukseen osallistuneet järjestöt viestivät toimintansa tuloksista lahjoittajille ja kumppaneille aiempaa enemmän. Suosituimpia viestintäkanavia ovat toiminta- ja vuosikertomukset sekä omat verkkosivut, joiden käyttö on merkittävästi lisääntynyt. Myös sosiaalinen media on entistä merkittävämmässä asemassa. 

    ”Aktiivinen tiedottaminen on sekä rahoittajien että järjestöjen etu. Se lisää tietoisuutta järjestöjen työn tuloksista ja edistää näin luottamusta sekä yksityistahojen arvokasta tukea ”, toteaa pääsihteeri Pia Tornikoski Vastuullinen Lahjoittaminen ry:stä. 

    Kooste tutkimuksen tuloksista (pdf)
    Taloustutkimus toteutti toukokuussa kyselytutkimuksen Vastuullinen Lahjoittaminen ry:n (VaLa) toimeksiannosta. Yhteistyökumppaneina olivat Kansalaisyhteiskuntapolitiikan neuvottelukunta KANE, kehitysyhteistyöjärjestöjen kattojärjestö Kepa ry, Suomen Olympiakomitea, SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry sekä Suomen Nuorisoyhteistyö - Allianssi. Tutkimus on aiemmin toteutettu vuosina 2014 ja 2016.  Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää suomalaisten rahankeräysluvan omaavien ja varainhankintaa harjoittavien kansalaisjärjestöjen toiminnan rahoituksen kehitystä ja tulorahoituksen lähteitä julkisen sekä yksityisrahoituksen osalta. Yhteensä haastateltavia järjestöjä oli 122. 

    Lue lisää
  • 13.08.2018
    Tutkimus: Järjestöjen rahoituslähteet monipuolistuneet – EU-rahoitus kasvussa

    Järjestöjen varainhankinta on monipuolistumassa, kun ulkomaisen ja EU-rahoituksen osuus sekä yritysyhteistyön merkitys kasvavat. Julkiset avustukset ovat silti tärkeä rahoituslähde suurimmalle osalle järjestöistä. Erityisesti yritysyhteistyö kiinnostaa järjestöjä, ja sen merkitys tulee lisääntymään. Järjestöt myös viestivät entistä enemmän toimintansa tuloksista. 

    Taloustutkimus selvitti toukokuussa 2018 järjestöjen näkemyksiä toimintansa taloudellisista edellytyksistä. Tutkimus toteutettiin edellisen kerran vuosina 2016 ja 2014. Kyselyyn osallistui 122 järjestöä. 

    Tutkimuksessa selvisi, että järjestöt hakevat entistä enemmän yksityistä rahoitusta. Haastateltujen järjestöjen varainhankinnan yksityisrahoituksen euromääräinen tavoite on hieman kasvanut vuodesta 2016 ja yli kaksinkertaistunut vuoteen 2014 verrattuna. Järjestöt ovatkin panostaneet aiempaa enemmän omaan varainhankintaan kertalahjoitusten, yritysyhteistyön ja jäsenmaksujen kautta. 

    ”Panostaminen yksityisrahoitukseen näkyy tuloksissa. Tästä ei saisi rangaista järjestöjä: aktiivisuus varainhankinnassa ei saa johtaa leikkauksiin valtionavustuksesta. Tästä on ollut merkkejä ilmassa,” erityisasiantuntija Petri Heikkinen Olympiakomiteasta toteaa.

    Byrokratia aiheuttaa ongelmia 
    Järjestöistä 92 prosenttia saa julkista avustusta ja noin kolmannes haastatelluista järjestöistä on saanut rahoitusta Suomen ulkopuolelta. Merkittävin ulkomaisen rahoituksen lähde on Euroopan unioni. Vuoden 2016 tapaan järjestöt panostavat eniten kertalahjoituksiin, yritysyhteistyöhön ja jäsenmaksuihin. Nämä kuuluvat myös tärkeimpiin lahjoitus- ja tukimuotoihin. Tulevana vuonna järjestöt aikovat panostaa erityisesti sponsorointiin ja yritysyhteistyöhön.  

    Aiempaa useampi järjestö, lähes 70 prosenttia, on kokenut ongelmia viime vuoden aikana julkisen avustuksen hakemisessa, saamisessa tai raportoinnissa. Suurimmaksi ongelmaksi koetaan avustuksen hakemisen monimutkaisuus ja työläys. Muutos on merkittävä. Vuonna 2014 haasteita raportoi vain kolmasosa järjestöistä. Uutta on kokemus siitä, ettei rahoittaja ymmärrä järjestöjen työn luonnetta. Tästä raportoi jopa 15 prosenttia järjestöistä. Aiempina vuosina luku on ollut lähellä nollaa. 

    ”Osin tulokset selittyvät EU-rahoituksen kasvulla. EU-hakujen prosessit ovat pitkiä ja haku ja raportointi työlästä. Se ei silti selitä kaikkea, vaan esimerkiksi veikkausvoittovaroja jakavan STEA:n avustus-, raportointi- ja seurantajärjestelmät koetaan myös aiempaa byrokraattisempina. On muistettava, että mitä hankalampia haku- ja raportointiprosessit ovat, sitä enemmän ne ovat pois varsinaisesta työstä. Siksi asiaan pitäisi puuttua pikaisesti.”, muistuttaa SOSTE Suomen sosiaali- ja terveys ry:n järjestöpäällikkö Riitta Kittilä.

    Asiaan on tulossa helpotusta syksyllä 2018 kun yksityistä varainkeräystä helpottava rahankeräyslain uudistus on tulossa eduskunnan käsittelyyn. Lakiuudistusta pidetään erittäin tärkeänä varainhankinnan kehittämisen kannalta. 

    Tuloksista kerrotaan aiempaa enemmän
    Tutkimukseen osallistuneet järjestöt viestivät toimintansa tuloksista lahjoittajille ja kumppaneille aiempaa enemmän. Suosituimpia viestintäkanavia ovat toiminta- ja vuosikertomukset sekä omat verkkosivut, joiden käyttö on merkittävästi lisääntynyt. Myös sosiaalinen media on entistä merkittävämmässä asemassa. 

    ”Aktiivinen tiedottaminen on sekä rahoittajien että järjestöjen etu. Se lisää tietoisuutta järjestöjen työn tuloksista ja edistää näin luottamusta sekä yksityistahojen arvokasta tukea ”, toteaa pääsihteeri Pia Tornikoski Vastuullinen Lahjoittaminen ry:stä. 

    Kooste tutkimuksen tuloksista (pdf)
    Taloustutkimus toteutti toukokuussa kyselytutkimuksen Vastuullinen Lahjoittaminen ry:n (VaLa) toimeksiannosta. Yhteistyökumppaneina olivat Kansalaisyhteiskuntapolitiikan neuvottelukunta KANE, kehitysyhteistyöjärjestöjen kattojärjestö Kepa ry, Suomen Olympiakomitea, SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry sekä Suomen Nuorisoyhteistyö - Allianssi. Tutkimus on aiemmin toteutettu vuosina 2014 ja 2016.  Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää suomalaisten rahankeräysluvan omaavien ja varainhankintaa harjoittavien kansalaisjärjestöjen toiminnan rahoituksen kehitystä ja tulorahoituksen lähteitä julkisen sekä yksityisrahoituksen osalta. Yhteensä haastateltavia järjestöjä oli 122. 

    Lue lisää
  • 26.07.2018
    Fundraising Europe - uutisia Euroopasta (18.7.2018)

    Lue tuoreimmat varainhankinnan uutiset: Fundraising Europe

    Lue lisää
  • 26.07.2018
    Fundraising Europe - uutisia Euroopasta (18.7.2018)

    Lue tuoreimmat varainhankinnan uutiset: Fundraising Europe

    Lue lisää
  • 07.07.2018
    International Summit - varainhankinnan johtajat kokoontuivat 5.7.2018

    International Summit keräsi kansallisten varainhankinnan kattojärjestöjen edustajat koolle Lontooseen 5.7.2018. Kokoontumisessa maiden edustajat neuvottelivat ja sopivat päivityksestä alan eettisiin periaatteisiin. Lataa asiakirja 'International Statement of Ethical Principles in Fundraising'

    Peter Lewis, chief executive of the Institute of Fundraising: "I’m delighted to welcome the international fundraising community to London to sign the International Statement of Ethical Principles. It’s an important symbol of international cooperation across the fundraising community and recognises that wherever supporters are asked for money, it should always happen to a high standard and according to ethical principles. I’m proud that the IoF is supporting this work which contributes to the delivery of excellent standards of fundraising across the world."

    Kansainväliset eettiset periaatteet pohjautuvat arvoihin: vastuullisuus, rehellisyys, kunnioitus, avoimuus ja läpinäkyvyys. Tutustu myös VaLan suosituksiin: 'Vastuullisen varainhankinnan ammatilliset arvot ja periaatteet'.  Tapaamisessa Suomen edustajana oli VaLan pääsihteeri Pia Tornikoski.

    Lue lisää
  • 07.07.2018
    International Summit - varainhankinnan johtajat kokoontuivat 5.7.2018

    International Summit keräsi kansallisten varainhankinnan kattojärjestöjen edustajat koolle Lontooseen 5.7.2018. Kokoontumisessa maiden edustajat neuvottelivat ja sopivat päivityksestä alan eettisiin periaatteisiin. Lataa asiakirja 'International Statement of Ethical Principles in Fundraising'

    Peter Lewis, chief executive of the Institute of Fundraising: "I’m delighted to welcome the international fundraising community to London to sign the International Statement of Ethical Principles. It’s an important symbol of international cooperation across the fundraising community and recognises that wherever supporters are asked for money, it should always happen to a high standard and according to ethical principles. I’m proud that the IoF is supporting this work which contributes to the delivery of excellent standards of fundraising across the world."

    Kansainväliset eettiset periaatteet pohjautuvat arvoihin: vastuullisuus, rehellisyys, kunnioitus, avoimuus ja läpinäkyvyys. Tutustu myös VaLan suosituksiin: 'Vastuullisen varainhankinnan ammatilliset arvot ja periaatteet'.  Tapaamisessa Suomen edustajana oli VaLan pääsihteeri Pia Tornikoski.

    Lue lisää
  • 14.03.2018
    VaLa kannattaa lausunnossaan rahankeräyslain kokonaisuudistusta

    VaLa ry kiittää sisäministeriötä avoimesta ja sidosryhmiä osallistavasta lain kehittämisprosessista, joista yksi esimerkki oli sidosryhmien kuuleminen 14.2. VaLan lausunnossa työryhmän ehdotukseen hallituksen esitykseksi uudeksi rahankeräyslaiksi korostettiin lain kokonaisuudistuksen tarvetta, yleishyödyllisyyden säilymistä rahankeräyksissä sekä lahjoittajien luottamuksen turvaamista.

    * VaLa kannattaa rahankeräyslainsäädännön kokonaisuudistamista. Hallitusohjelman tavoitteiden mukaisesti VaLan mielestä viranomaisbyrokratian ja järjestöjen hallinnollisen taakan kevennys, lupa-, ilmoitus- ja vuositilitysasioinnin kehittäminen sekä avoin viestintä kansalaisille julkisella rekisterillä ovat kannatettavia asioita ehdotuksessa. 

    * VaLa kannattaa, että luvanvaraisten rahankeräysten tarkoitus säilyy yleishyödyllisenä järjestöjen taloudellisten toimintaedellytysten takaamiseksi. Kolmas sektori rahoittaa merkittävästi toimintaansa rahankeräystuotoilla; osa toimijoista jopa kokonaan. Selvityksen mukaan (Taloustutkimus keväällä 2017) noin puolet suomalaisista lahjoittavat rahaa joko säännöllisesti tai satunnaisesti. Lahjoittamiseen liittyvissä päätöksissä korostuu yksimielisesti se, että lahjoitus käytetään hyväntekeväisyyteen tai yleiseen hyvään sekä rahaa keräävän tahon luotettavuus. 

    * Ehdotuksen esitys lupamenettelyn sujuvoittamiseen säätämällä rahankeräyslupa toistaiseksi voimassa olevaksi ja uusi hallinnollisesti kevyempi ilmoitusmenettely pienkeräyksistä ovat oikea kehityssuunta nykyiseen lakiin verrattuna. Ehdotuksessa esitetty kevennys erityisesti koskien viranomaisille ilmoitettavia tietoja liittyen muun muassa keräystapoihin ja -tunnuksiin tuo todellista joustavuutta rahankeräystahoille sekä alalle palveluita tarjoaville yrityksille. 

    * Hallitusohjelmassa on myös annettu lupaprosesseja koskeva palvelulupaus. Viranomaisen laadukkaan ja sujuvan palvelun takuu on tärkeää niin kerääjien kuin kansalaisten kannalta. Rahankeräysten ja lahjoituskulttuurin kehittymisen sekä seuraamisen kannalta on oleellista, että viranomaisella on resurssit huolehtia velvoitteistaan tietojen julkistamisen, valvonnan ja tilastoinnin suhteen.

    * Nykyisen lainsäädännön haasteena ovat olleet erilaiset tulkinnat lain käsitteistä viranomaisen ja keräystahojen kesken. VaLa toivoo, että työryhmän ehdotuksessa hallituksen esitykseksi uudeksi rahankeräyslaiksi ja sen perusteluissa on selkeät määrittelyt oleellisiin kohtiin.  

    Lue lisää
  • 14.03.2018
    VaLa kannattaa lausunnossaan rahankeräyslain kokonaisuudistusta

    VaLa ry kiittää sisäministeriötä avoimesta ja sidosryhmiä osallistavasta lain kehittämisprosessista, joista yksi esimerkki oli sidosryhmien kuuleminen 14.2. VaLan lausunnossa työryhmän ehdotukseen hallituksen esitykseksi uudeksi rahankeräyslaiksi korostettiin lain kokonaisuudistuksen tarvetta, yleishyödyllisyyden säilymistä rahankeräyksissä sekä lahjoittajien luottamuksen turvaamista.

    * VaLa kannattaa rahankeräyslainsäädännön kokonaisuudistamista. Hallitusohjelman tavoitteiden mukaisesti VaLan mielestä viranomaisbyrokratian ja järjestöjen hallinnollisen taakan kevennys, lupa-, ilmoitus- ja vuositilitysasioinnin kehittäminen sekä avoin viestintä kansalaisille julkisella rekisterillä ovat kannatettavia asioita ehdotuksessa. 

    * VaLa kannattaa, että luvanvaraisten rahankeräysten tarkoitus säilyy yleishyödyllisenä järjestöjen taloudellisten toimintaedellytysten takaamiseksi. Kolmas sektori rahoittaa merkittävästi toimintaansa rahankeräystuotoilla; osa toimijoista jopa kokonaan. Selvityksen mukaan (Taloustutkimus keväällä 2017) noin puolet suomalaisista lahjoittavat rahaa joko säännöllisesti tai satunnaisesti. Lahjoittamiseen liittyvissä päätöksissä korostuu yksimielisesti se, että lahjoitus käytetään hyväntekeväisyyteen tai yleiseen hyvään sekä rahaa keräävän tahon luotettavuus. 

    * Ehdotuksen esitys lupamenettelyn sujuvoittamiseen säätämällä rahankeräyslupa toistaiseksi voimassa olevaksi ja uusi hallinnollisesti kevyempi ilmoitusmenettely pienkeräyksistä ovat oikea kehityssuunta nykyiseen lakiin verrattuna. Ehdotuksessa esitetty kevennys erityisesti koskien viranomaisille ilmoitettavia tietoja liittyen muun muassa keräystapoihin ja -tunnuksiin tuo todellista joustavuutta rahankeräystahoille sekä alalle palveluita tarjoaville yrityksille. 

    * Hallitusohjelmassa on myös annettu lupaprosesseja koskeva palvelulupaus. Viranomaisen laadukkaan ja sujuvan palvelun takuu on tärkeää niin kerääjien kuin kansalaisten kannalta. Rahankeräysten ja lahjoituskulttuurin kehittymisen sekä seuraamisen kannalta on oleellista, että viranomaisella on resurssit huolehtia velvoitteistaan tietojen julkistamisen, valvonnan ja tilastoinnin suhteen.

    * Nykyisen lainsäädännön haasteena ovat olleet erilaiset tulkinnat lain käsitteistä viranomaisen ja keräystahojen kesken. VaLa toivoo, että työryhmän ehdotuksessa hallituksen esitykseksi uudeksi rahankeräyslaiksi ja sen perusteluissa on selkeät määrittelyt oleellisiin kohtiin.  

    Lue lisää
  • 17.01.2018
    Rahankeräyslain uudistamista koskeva mietintö luovutettiin ministerille

    Rahankeräyslain uudistusta valmistellut työryhmä esittää uuden rahankeräyslain säätämistä. Uusi laki korvaisi nykyiset määräaikaiset keräyskohtaiset rahankeräysluvat jatkuvasti voimassa olevilla luvilla ja mahdollistaisi ilman viranomaislupaa järjestettävät pienimuotoiset kansalaiskeräykset. Työryhmä, johon kuuluivat asiantuntijajäseninä järjestökentältä Eero Rämö ja Pia Tornikoski, luovutti mietintönsä sisäministeri Paula Risikolle 17.1. (kuva alla Mikaela Carlsson/Sisäministeriö). Lue lisää ministeriön 17.1. tiedotteesta.

    Uutta lakia on valmisteltu tiiviissä yhteistyössä sidosryhmien kanssa. Valmistelun aikana sisäministeriö on kuullut kansalaisjärjestöjä sekä kansalaisaktiiveja ministeriön järjestämissä kuulemistilaisuuksissa, työpajoissa sekä verkkokyselyn avulla.

    Uudessa laissa keräyksen järjestämisen edellytyksenä olisi joko Poliisihallituksen myöntämä toistaiseksi voimassa oleva rahankeräyslupa tai poliisilaitokselle tehtävä pienkeräysilmoitus. Luvanvaraisissa keräyksissä lain pääsääntönä olisi rahankeräyksen järjestäjän sekä keräystarkoituksen yleishyödyllisyys. Keräyksen järjestäjän tulisi olla Suomessa rekisteröity yhteisö tai säätiö.

    Pienkeräyksen järjestämiseen riittäisi poliisilaitokselle tehtävä ilmoitus

    Pienkeräyksen voisi järjestää ilman rahankeräyslupaa poliisilaitokselle tehtävällä ilmoituksella. Keräyksen järjestäjältä tai keräystarkoitukselta ei edellytettäisi yleishyödyllisyyttä. Keräystä ei voisi kuitenkaan järjestää elinkeinotoiminnan tukemiseen tai yksityishenkilön tai oikeushenkilön varallisuuden kartuttamiseen. 

    Vuosi-ilmoitusten ja pienkeräystilitysten avulla Poliisihallituksen ja poliisilaitosten olisi mahdollista seurata varojen lainmukaista käyttöä, keräyskulujen kohtuullisuutta ja keräysvarojen päätymistä siihen kohteeseen, johon ne on ilmoitettu käytettäväksi. Katso mitä ylitarkastaja Sini Lahdenperä kertoo ehdotetuista muutoksista: Video: Rahankeräyksiä sujuvoitetaan - mitä muutoksia työryhmä esittää?

    Lue lisää
  • 17.01.2018
    Rahankeräyslain uudistamista koskeva mietintö luovutettiin ministerille

    Rahankeräyslain uudistusta valmistellut työryhmä esittää uuden rahankeräyslain säätämistä. Uusi laki korvaisi nykyiset määräaikaiset keräyskohtaiset rahankeräysluvat jatkuvasti voimassa olevilla luvilla ja mahdollistaisi ilman viranomaislupaa järjestettävät pienimuotoiset kansalaiskeräykset. Työryhmä, johon kuuluivat asiantuntijajäseninä järjestökentältä Eero Rämö ja Pia Tornikoski, luovutti mietintönsä sisäministeri Paula Risikolle 17.1. (kuva alla Mikaela Carlsson/Sisäministeriö). Lue lisää ministeriön 17.1. tiedotteesta.

    Uutta lakia on valmisteltu tiiviissä yhteistyössä sidosryhmien kanssa. Valmistelun aikana sisäministeriö on kuullut kansalaisjärjestöjä sekä kansalaisaktiiveja ministeriön järjestämissä kuulemistilaisuuksissa, työpajoissa sekä verkkokyselyn avulla.

    Uudessa laissa keräyksen järjestämisen edellytyksenä olisi joko Poliisihallituksen myöntämä toistaiseksi voimassa oleva rahankeräyslupa tai poliisilaitokselle tehtävä pienkeräysilmoitus. Luvanvaraisissa keräyksissä lain pääsääntönä olisi rahankeräyksen järjestäjän sekä keräystarkoituksen yleishyödyllisyys. Keräyksen järjestäjän tulisi olla Suomessa rekisteröity yhteisö tai säätiö.

    Pienkeräyksen järjestämiseen riittäisi poliisilaitokselle tehtävä ilmoitus

    Pienkeräyksen voisi järjestää ilman rahankeräyslupaa poliisilaitokselle tehtävällä ilmoituksella. Keräyksen järjestäjältä tai keräystarkoitukselta ei edellytettäisi yleishyödyllisyyttä. Keräystä ei voisi kuitenkaan järjestää elinkeinotoiminnan tukemiseen tai yksityishenkilön tai oikeushenkilön varallisuuden kartuttamiseen. 

    Vuosi-ilmoitusten ja pienkeräystilitysten avulla Poliisihallituksen ja poliisilaitosten olisi mahdollista seurata varojen lainmukaista käyttöä, keräyskulujen kohtuullisuutta ja keräysvarojen päätymistä siihen kohteeseen, johon ne on ilmoitettu käytettäväksi. Katso mitä ylitarkastaja Sini Lahdenperä kertoo ehdotetuista muutoksista: Video: Rahankeräyksiä sujuvoitetaan - mitä muutoksia työryhmä esittää?

    Lue lisää