VaLan kannanotto rahapelijärjestelmän uudistamisen lainsäädäntöhankkeeseen

Kevään aikana päättäjien toimesta on päätetty yleishyödyllisten toimijoiden julkisen rahoituksen laajoista leikkauksista. Tiukentuvan taloustilanteen keskellä tulisi ottaa erilaisia keinoja käyttöön, joilla tukea kansalaisjärjestöjen rahoitusta. Hallitus on esittänyt ratkaisuksi lahjoitusten verovähennysoikeuden laajentamista, joka ei kuitenkaan itsessään kata julkisen rahoituksen leikkauksista syntyviä aukkoja. Yksi mahdollisuus on luoda nyt käynnissä olevaan sisäministeriön rahapelijärjestelmähankkeeseen järjestöjen rahoitusta tukeva malli. Hankkeen tavoitteena on selvittää rahapelijärjestelmän uudistamista hallitusohjelman mukaisesti ja valmistella ehdotus lisenssijärjestelmään siirtymistä koskevaksi säädösperustaksi.

VaLa on lähettänyt sisäministeriön Rahapelijärjestelmäuudistus-hankkeelle kannanoton, jossa esitetään, että rahapelijärjestelmän uudistamista tulisi selvittää suomalaisten yleishyödyllisten yhteisöjen yksityisrahoituksen mahdollistamisen näkökulmasta. Ministeriön työryhmältä toivotaan, että uudistuksessa huomioitaisiin erikseen pelitoimijat, jotka käyttävät tai jakavat tuotot yleishyödylliseen toimintaan. Sisäministeriö on julkaissut VaLan kannanoton hankesivuilla. Lue lisää hankkeesta.

Vastuullinen Lahjoittaminen VaLa ry:n kannanotto rahapelijärjestelmän uudistamisen lainsäädäntöhankkeeseen 

Lainsäädäntöhankkeen tavoitteena on selvittää rahapelijärjestelmän uudistamista hallitusohjelman mukaisesti ja valmistella ehdotus lisenssijärjestelmään siirtymistä koskevaksi säädösperustaksi. Uuden järjestelmän tavoitteena on ehkäistä ja vähentää pelaamisesta aiheutuvia terveydellisiä, taloudellisia ja sosiaalisia haittoja sekä parantaa rahapelijärjestelmän kanavointiastetta.

VaLa ry esittää, että rahapelijärjestelmän uudistamista tulisi selvittää myös suomalaisten yleishyödyllisten yhteisöjen yksityisrahoituksen mahdollistamisen näkökulmasta.

Rahapelijärjestelmän uudistaminen perustuu tarpeeseen katkaista Veikkaus Oy:n tulouttaman tuoton ja valtionavustusministeriöiden arpajaislaissa säädettyjen käyttötarkoitusten välinen yhteys. Kuluvan vuoden alusta lähtien järjestöjen avustukset myönnetään suoraan valtion budjettivaroista. Tämä on mahdollistanut nykyisen hallituksen laajat leikkaukset kansalaisjärjestökentän rahoitukseen valtion budjetissa; esimerkiksi sosiaali- ja terveysalan järjestöiltä leikataan nopealla aikataululla yli 100 miljoonaa euroa.

Rahapelijärjestelmän uudistuksen tavoitteena on lisäksi ollut rahapelien tuotolla aiemmin rahoitetuille sekä mahdollisille uusille vastaaville käyttötarkoituksille taata ennustettava, vakaa ja toimijoiden autonomian turvaava riittävä rahoitus. Tämän tavoitteen saavuttamista tukevia toimenpide-ehdotuksia on nostettu esiin vähän.

Suomalaiset päättäjät pitävät lukuisten tutkimusten perusteella kansalaisjärjestöjen tekemää työtä tärkeänä. He korostavat etenkin järjestöjen kykyä mahdollistaa kansalaisten yhteiskunnallista osallistumista sekä niiden roolia palvelujen tuottajina. Järjestöjen rahoituspohjan mahdollisuuksia tulee uudistaa rohkeasti, jotta pitkällä tähtäimellä voidaan vähentää järjestöjen riippuvuutta julkisesta rahoituksesta sekä varmistaa järjestöjen työn jatkuminen myös tulevaisuudessa osana suomalaista yhteiskuntaa ja demokratiaa.

VaLan mielestä hankkeessa tulee selvittää ja ottaa huomioon mahdollisuus matalariskisten yleishyödyllisten raha-arpajaisten järjestämiseen.

Yleishyödylliseen toimintaan tuottoja suuntaavat raha-arpajaiset ovat olleet menestyksekkäitä monissa Euroopan maissa, kuten Ruotsissa, Norjassa, Alankomaissa, Iso-Britanniassa ja Saksassa. Joka vuosi Euroopassa yleishyödyllisillä raha-arpajaisilla kerätään järjestösektorille jopa 10 miljardia euroa. Raha-arpajaisten tuotot mahdollistaisivat pitkällä tähtäimellä järjestöille tasaisen ja ennustettavan rahoitusmuodon, joka ei olisi pois valtion budjetista. Raha-arpajaisten tuoton kautta saadut varat eivät yleensä ole erikseen haettavaa hankerahoitusta, joten edunsaajajärjestöt voivat saada ja käyttää tuloja ilman byrokratian lisääntymistä.

VaLan sisarjärjestö Giva Sverigen tilastojen mukaan yksistään Postkodlotteriet AB muodostaa ruotsalaisten edunsaajajärjestöjen rahoituspohjasta 6-16 prosenttia riippuen järjestön koosta. Arvioiden mukaan Suomessa olisi raha-arpajaisten kautta mahdollista ohjata vuosittain 140 miljoonaa edunsaajajärjestöjen työhön.

Uuden järjestelmän tavoitteena on ehkäistä ja vähentää pelaamisesta aiheutuvia terveydellisiä, taloudellisia ja sosiaalisia haittoja. Tämä on tärkeä lähtökohta lisenssijärjestelmän luomisessa. Yleishyödyllisten yhteisöjen järjestämät arpajaiset voidaan arvioida rahapelihaittojen riskien näkökulmasta vähäisiksi.

Muissa maissa toteutettavien yleishyödyllisten raha-arpajaisten osalta on säädetty erikseen pelitoimintaan liittyviä rajoitteita ja reunaehtoja muun muassa pelaamisen rajoituksiin, pelivoittojen jakoon sekä vuosituottojen jakamiseen. Pelijärjestäjien yleishyödyllisyys on huomioitu myös lisenssien hinnoittelussa ja verotuksessa kevennyksinä. Esimerkiksi Ruotsissa matalan riskin rahapelitoimijoiden, kuten arpajaisten järjestäjien, on mahdollisuus toimia erillisellä pelilisenssillä, kun ne ohjaavat tuotot yleishyödyllisille toimijoille.

Tiukentuvan taloustilanteen keskellä tulisi tarkastella useita vaihtoehtoja, joilla voitaisiin tukea ja turvata järjestöjen rahoitusta. Tuoreen järjestötutkimuksen mukaan puolet haastatelluista järjestöistä pitää mahdollisuutta järjestää raha-arpajaisia yleishyödylliseen toimintaan hyvänä julkisena toimenpiteenä järjestöjen varainhankinnan toimintaedellytysten tehostamiseksi. Selvitysten mukaan myös kansalaiset mieltävät pelit, joiden tuottoja ohjataan hyväntekeväisyyteen, yhdeksi mieluisaksi osallistumistavaksi järjestöjen tukemiseen.

VaLa esittää, että Suomen tulisi rahapelijärjestelmäuudistuksen yhteydessä mahdollistaa yleishyödyllisten raha-arpajaisten toteuttaminen yhtenä keinona järjestöjen toiminnan rahoittamiseksi muiden maiden mallin mukaan.

---

Lisätietoja: VaLa ry:n pääsihteeri Pia Tornikoskelta (paasihteeri(a)vala.fi.