Puhelinmyynnissä otetaan käyttöön kirjallinen vahvistusmenettely - mitä tämä tarkoittaa lahjoittajalle?

Kuluttajansuojalaki uudistuu laajasti vuoden 2023 alusta alkaen. Uudistuksen tavoitteena on ollut parantaa ja nykyaikaistaa kuluttajansuojaa. Samassa yhteydessä koti- ja puhelinmyyntiä koskevaa sääntelyä tiukennetaan. Kuluttajansuojan parantamiseksi käyttöön otetaan kirjallinen vahvistusmenettely, jonka myötä myyntipuhelun jälkeen myyjän on erikseen lähetettävä kuluttajalle kirjallinen tarjous. Mikäli kuluttaja ei hyväksy tarjousta kirjallisesti, sopimus ei ole voimassa.

 

Lahjoitus ei ole kuluttajansuojalain tarkoittama kulutushyödyke, vaan siitä säännellään erikseen rahankeräyslaissa. Rahankeräyslain alainen toiminta ei ole kuluttajansuojalain alaista toimintaa, eikä rahankeräysten toimeenpano ole elinkeinotoimintaa. Lahjoituksia, kuten kerta- ja kuukausilahjoituksia, pyydettäessä jälkivahvistusta ei siis tarvita - ainakaan toistaiseksi. Myöskään yhdistyslaissa säädeltävät yleishyödyllisten yhteisöjen puhelimitse hankitut jäsenyydet eivät kuulu jälkivahvistuksen piiriin.  Lahjoittaja voi siis tehdä lahjoituksen tai liittyä jäseneksi aiempaan tapaan ilman jälkivahvistusta.

 

VaLa kysyi asiasta myös Kuluttaja- ja kilpailuvirastolta, jonka asiantuntija Siiri Laaksonen kommentoi uudistusta yleishyödyllisten yhteisöjen näkökulmasta.

 

''Yhdistyslain 5 §:n mukaan yhdistys saa harjoittaa vain sellaista elinkeinoa tai ansiotoimintaa, josta on määrätty sen säännöissä tai joka muutoin välittömästi liittyy sen tarkoituksen toteuttamiseen taikka jota on pidettävä taloudellisesti vähäarvoisena. Elinkeinonharjoittajan käsitteen ulkopuolelle jäävät siten yleensä yleishyödylliset yhdistykset ja säätiöt. Nämäkin oikeushenkilöt voivat kuitenkin harjoittaa elinkeinotoimintaa. Kyse ei siten ole aina siitä, onko kysymyksessä elinkeinonharjoittaja vai ei, vaan miltä osin toiminnanharjoittaja on elinkeinonharjoittaja. Viime kädessä kunkin toimijan on selvitettävä ja tiedettävä omalta osaltaan, onko kyse elinkeinotoiminnasta.

Kuluttajariitalautakunta on useassa ratkaisuissaan todennut, että kun myynnin tai palvelun tuottamisella on katettu vain omia kuluja, ei lautakunta ole katsonut olevansa toimivaltainen. Hyväntekeväisyyskeräysten on katsottu olevan kuluttajansuojalain soveltamisalassa, jos osallistuminen tapahtuu hankkimalla kulutushyödyke elinkeinonharjoittajalta. Yhdistyksen jäsenyyden on katsottu olevan lähtökohtaisesti kuluttajansuojalain soveltamisalan ulkopuolella.''

 

Lue lisää täältä. Tutustu rahankeräysten kiellettyihin järjestämistapoihin (pykälä 7.) täällä.