Lahjoitusvähennys yhteisöverotuksessa

VaLan kumppani Tietopiiri Oy selvitti joulukuun alussa lahjoitusten verovähennysmahdollisuuksia yhteisöverotuksessa. Verohallinnon johtava veroasiantuntija Charlotta Långström on antanut vastauksia askarruttaviin kysymyksiin. Lue Tietopiirin Ilkka Harjulan blogi aiheesta kokonaisuudessaan

 

 

Yrityksellä on mahdollisuus saada verovähennys pienestä lahjoituksesta yleishyödylliseen ja samalla paikalliseen tai yrityksen toimialaa lähellä olevaan tarkoitukseen. Arvoltaan vähäisen raha- tai omaisuuslahjoituksen ylärajaksi on määritetty 850 €. Lahjoituksen saaja voi olla esim. paikallinen junioriurheiluseura tai muu paikallinen yleishyödyllinen yhdistys. Lahjoitus poliittiseen tarkoitukseen ei ole vähennyskelpoinen verotuksessa.
 
Euroopan talousalueella oleva yhdistys, säätiö tai edellä mainittujen yhteydessä oleva rahasto, jonka varsinaisena tarkoituksena on tieteen tai taiteen tukeminen tai suomalaisen kulttuuriperinteen säilyttäminen, voi hakea verottajalta nimeämispäätöstä suuremman lahjoituksen vastaanottamiseksi siten, että se on lahjoittajalle vähennyskelpoinen. Nimeämispäätös myönnetään enintään viideksi vuodeksi kerrallaan. Lahjoituksen alaraja on 850 € ja yläraja 50 000 €.
Suomessa nimeämispäätöksen saaneisiin voi tutustua täältä
 
Vähennyskelpoisen lahjoituksen yläraja on 250 000 euroa, kun lahjoituksen saajana on Euroopan talousalueella sijaitseva valtio tai Euroopan talousalueella oleva julkista rahoitusta saava yliopisto tai korkeakoulu tai näiden yhteydessä oleva yliopistorahasto. Rahalahjoituksen alaraja on 850 €.
 
Charlotta Långströmin kommentti: ”Yritys saa tietyin edellytyksin vähentää tulostaan tieteen, taiteen tai suomalaisen kulttuuriperinteen säilyttämistä edistävään tarkoitukseen antamansa lahjoituksen. Yhteisöjen tällaiseen tarkoitukseen tekemät, yli 850 euron suuruiset lahjoitukset ovat vähennyskelpoisia silloin, kun ne annetaan edellä mainituille tahoille, eli tuloverolain 57 §:ssä säädetyille saajille kuten esimerkiksi Verohallinnon nimeämälle yhdistykselle (enintään 50.000 €) tai esimerkiksi Euroopan talousalueella olevalle valtiolle tai yliopistolle (enintään 250.000 €). Vähennyskelpoisia ovat vain rahana tehdyt lahjoitukset.”
 
Yritys lahjoittaa järjestölle enemmän kuin 850 € ja järjestöllä ei ole nimeämispäätöstä – mitä tapahtuu? Charlotta Långströmin vastaus: ”Yritykset voivat lahjoittaa varoja hyväntekeväisyyteen. Ylärajaa ei verotuksen näkökulmasta ole. Tehdyt lahjoitukset eivät kuitenkaan ole vähennyskelpoisia verotuksessa, edellä mainittuja poikkeuksia lukuun ottamatta. Jos yritys lahjoittaa varoja järjestölle, jolla ei ole nimeämispäätöstä, mutta lahjoitus menee yleishyödylliseen ja samalla paikallisen tai yrityksen toimialaa lähellä olevaan tarkoitukseen, saa yritys vähentää verotuksessa enintään 850 €. Jos lahjoitus menee muuhun tarkoitukseen, on kulu kokonaan vähennyskelvoton verotuksessa.”
 
Långströmin mukaan ei ole määritelty montako lahjoitusta eri järjestöille yritys voi tehdä.
”Lahjanantajan vähennyskelpoisten lahjoitusten enimmäismäärä verovuoden aikana on saajakohtainen. Tämä tarkoittaa, että sama lahjoittaja saa antaa enimmäismäärän suuruisen vähennyskelpoisen lahjoituksen useammalle eri järjestölle. Enimmäismäärää sovellettaessa lahjoituksen antajan samalle saajalle verovuoden aikana antamat lahjoitukset lasketaan yhteen.”
 
VaLa ry:n kehitysehdotuksia lahjoitusten verovähennysoikeuteen
 
Suomessa on tällä hetkellä voimassa yksi Euroopan suppeimmista lahjoitusten verovähennyskäytännöistä, kun tarkastellaan lahjoituskohteita. Suomalaisten suosituimmat lahjoituskohteet kuten lasten, nuorten ja vanhusten hyväksi tehtävä työ Suomessa, kehitysmaiden lasten ja nuorten auttaminen, luonnonsuojelu sekä humanitaarinen apu eivät oikeuta verovähennykseen. Tänä vuonna laajan lahjoittamisen kohteena ollut Ukrainan ja ukrainalaisten auttaminen ei ole yhteisöille verovähennyskelpoista.
 
Yritysvastuun merkityksen kasvamisen myötä kolmannen sektorin toimijoiden tukeminen on yrityksille yksi luonteva tapa osallistua yhteisten yhteiskunnallisten haasteiden ratkaisemiseen. Vähennyskelpoisten lahjoitusten saajajoukon laajentaminen lisäisi lahjoituksia ajankohtaisten ongelmien ratkaisuun.
 
Vähennyskelpoisen lahjoituksen saajaksi voisi määritellä rahankeräysluvan omaavat yleishyödylliset yhteisöt, mikä takaisi myös lahjoitusten saajien läpinäkyvän valvonnan, jota tekee Poliisihallitus. Julkisten toimien ja kannusteiden kuten lahjoitusten verovähennysoikeus pitäisi olla tasapuolisesti ja johdonmukaisesti kaikkia yleishyödyllisiä toimijoita huomioiva.