Neljä ajankohtaista asiaa järjestöille: Sääntely, pankkikäytännöt ja rahankeräyslupa

Ajankohtaista muutoksista ja käytännöistä: mitä järjestöjen on hyvä tietää nyt

VaLa on koonnut tähän artikkeliin neljä ajankohtaista aihetta, jotka liittyvät kansalaisjärjestöjen varainhankintaan. Koonnissa on hyödynnetty Tietopiiri Oy:n Ilkka Harjulan selvityksiä kahdesta jälkimmäisestä aiheesta.

1. Pankkipalvelulainsäädännön uudistus: oikeus peruspankkipalveluihin laajenemassa yhdistyksiin
2. Sähköinen testamentti ja testamenttirekisteri -ehdotukset
3. Maksunsaajan nimen tarkistus: mahdolliset vaikutukset lahjoitusten toteutumiseen
4. Useampi järjestö voi käyttää yhden järjestön rahankeräyslupaa
   

Pankkipalvelulainsäädännön uudistus: oikeus peruspankkipalveluihin laajenemassa yhdistyksiin

Valtiovarainministeriö on pyytänyt lausuntoja pankkipalvelulainsäädännön arviointia koskevasta työryhmämietinnöstä (lausuntoaika 8.3. asti). VaLa antaa aiheesta lausuntonsa helmikuun aikana.

Esityksen tavoitteena on:

• turvata mikro- ja pienyritysten, yhdistysten, säätiöiden ja muiden samankaltaisten oikeushenkilöiden peruspankkipalvelut ja niiden kohtuullinen hinnoittelu,
• varmistaa peruspankkipalveluiden tarjonnan liittävä laatutaso ja
• ehkäistä de-risking-ilmiötä.

Mietinnössä ehdotetaan, että oikeus peruspankkipalveluihin laajennettaisiin yksityishenkilöiden lisäksi koskemaan myös yhdistyksiä, säätiöitä ja muita oikeushenkilöitä. Käyttöön tulisi yrityksen ja yhteisön perusmaksutili.

Tällä on suora yhteys varainhankintaan: rahankeräyslaki edellyttää, että rahankeräysluvassa ilmoitetaan käytettävät pankkitilit. Jos pankkipalveluiden saatavuudessa on esteitä, myös varainhankinta vaikeutuu. Velvoite tarjota peruspankkipalvelua yhdistyksille ja säätiöille on siis perusteltua.

De-risking tarkoittaa tilannetta, jossa pankki hallinnoi riskiä lopettamalla tai rajoittamalla asiakkuuksia, joita se arvioi korkeariskisiksi. Selvitysten mukaan osa yhdistyksistä on kohdannut merkittäviä haasteita erityisesti pankkitilin avaamisessa.

Sisäministeriön julkaisu suomalaisten voittoa tavoittelemattomien organisaatioiden (NPO-sektori) rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen riskiarvion mukaan yhdistys- ja säätiöasiakkaat eivät lähtökohtaisesti muodosta pankeille merkittävää riskiä. Sen sijaan riski voi syntyä, jos näille toimijoille ei tarjota riittäviä ja oikeasuhtaisia peruspankkipalveluja.

Pankkipalvelujen saatavuus on varainhankinnan perusedellytys. Peruspankkipalveluvelvoitteen laajentaminen voi parantaa erityisesti pienten toimijoiden tilannetta.

Sähköinen testamentti ja testamenttirekisteri -ehdotukset

Oikeusministeriö pyytää lausuntoja sähköistä testamenttia ja testamenttirekisteriä koskevasta arviomuistiosta 2.4. mennessä. Muistiossa arvioidaan mahdollisuutta ottaa käyttöön sähköinen testamentti ja perustaa Suomeen testamenttirekisteri. VaLa tulee antamaan arviomuistiosta lausunnon maaliskuun aikana.

Testamenttilahjoitukset ovat monille järjestöille merkittävä tulonlähde.

Arviomuistion mukaan Suomessa testamenttien tarkkaa määrää ei tiedetä. Jos kolmannes yli 65-vuotiaista olisi laatinut testamentin, testamentteja olisi Suomessa vähintään noin 400 000. VaLan tuoreimman tutkimuksen mukaan noin joka viides suomalainen on tehnyt testamentin, ja 65-vuotiaista 41 prosenttia. Joka kymmenes kertoo testamentin tekemisen tai sen harkitsemisen syyksi omien arvojen mukaisen toiminnan edistämisen testamenttilahjoituksen avulla (IRO Research 2025).

Testamenttirekisterin keskeiset tavoitteet olisivat:

• lisätä testamenttien löytymisen ja toteutumisen todennäköisyyttä ja
• nopeuttaa ja selkeyttää pesänselvitysprosesseja.

VaLa jättää arviomuistiosta lausunnon maaliskuun aikana. Lähtökohtaisesti VaLa kannattaa sekä rekisteriä että mahdollisuutta sähköiseen testamentin laatimiseen. Korostamme lausunnossa tilanteita, joissa testamentin edunsaajana on Y-tunnuksella varustettu yleishyödyllinen järjestö.

Maksunsaajan nimen tarkistus: mahdolliset vaikutukset lahjoitusten toteutumiseen

EU:n pikamaksuasetus edellyttää, että pankit tarkistavat tilisiirron yhteydessä sen, vastaako tilinomistajan nimi maksajan kirjoittamaa nimeä. Pienikin muotovirhe voi johtaa ilmoitukseen näiden eroavaisuudesta. Jos tilinomistajan nimi on hyvin pitkä eikä mahdu lomakkeen kenttään, virheilmoitus on väistämätön.

Käytännössä tämä voi aiheuttaa rahaa kerääville järjestöille haasteita; usein järjestön virallinen nimi on pitkä, mutta toimija tunnetaan lyhyemmällä epävirallisella nimellä. Lahjoitustilanteessa henkilö voi virheilmoituksen myötä päättää keskeyttää tilisiirron, jolloin lahjoitus menetetään.

Uudistuksen osalta pankkien toimintatavat eroavat toisistaan. Kolmesta suuresta pankkiryhmästä kerrotaan, että palvelukehitys on meneillään. Järjestöjen on hyvä kertoa tarpeistaan ja toiveistaan suoraan omalle pankilleen. 

Ratkaisu voi olla aputoiminimen rekisteröinti. Osa pankeista tarjoaa jo nyt mahdollisuutta aputoiminimen käyttöönottoon. Järjestö voi päivittää virallisiin rekistereihin aputoiminimen, jonka jälkeen pankki poimii rekisteristä aputoiminimen asiakastietojen yhteyteen. Lisäksi järjestön on tärkeää viestiä selvästi siitä, mitä nimeä tilisiirron yhteydessä tulee käyttää. Lue aiheesta lisää.

Useampi järjestö voi käyttää yhden järjestön rahankeräyslupaa

Rahankeräyslaki mahdollistaa mallin, jossa yksi järjestö toimii rahankeräysluvan haltijana ja muut toimijat keräävät varoja sen rahankeräysluvalla. Mallissa yksi järjestöistä – luontevimmin keskusjärjestö, mutta myös mikä tahansa muu järjestö – toimii luvanhaltijana. Muut järjestöt keräävät omissa kanavissa omiin lahjoituskohteisiinsa luvanhaltijan rahankeräysluvalla.

Edellytykset toimintamallille ovat selkeät:

1. Luvanhaltijan lupanumero ilmoitetaan keräävän järjestön sivuilla
2. Keräys kohdistuu luvassa mainittuihin käyttötarkoituksiin
3. Keräystili on luvanhaltijan tili
4. Luvanhaltija siirtää varat keräävälle järjestölle
5. Luvanhaltija vastaa raportoinnista Poliisihallitukselle

Malli voi madaltaa kynnystä aloittaa varainhankinta ja nopeuttaa toiminnan käynnistämistä. Se voi myös vähentää hallinnollista kuormaa, ja nopeuttaa varainhankinnan kehittämistä kohti menestyksekästä keräystoimintaa. Lue lisää aiheesta.