Tiedote: Suomi on perinnöillä rakennettu. Entä tulevaisuus?

Suomessa varallisuutta siirtyy jatkuvasti perheissä sukupolvelta toiselle perintöinä ja lahjoina. Perintövarallisuuden merkitys yhteiskunnassa kasvaa, ja yhä useampi pohtii myös sitä, mitä omalla omaisuudella voisi kuoleman jälkeen mahdollistaa. 13.9. vietettävä testamenttilahjoittamisen päivä (Legacy Giving Day) kannustaa keskustelemaan testamenttilahjoituksen tekemisestä ja niiden merkityksestä yleishyödylliselle järjestölle.

Vastuullinen Lahjoittaminen VaLa ry:n syksyllä 2025 teettämän tutkimuksen mukaan vajaa viidennes suomalaisista on tehnyt testamentin ja noin 40 prosenttia on harkinnut sen tekemistä. Testamentin tehneistä tai sitä harkinneista joka kymmenes kertoo haluavansa edistää itselleen tärkeää toimintaa testamenttilahjoituksen avulla.

Apulaisprofessori Hanna Kuusela Jyväskylän yliopistosta ja yliopistonlehtori Laura Tarkiainen Tampereen yliopistosta ovat omassa tuoreessa tutkimuksessaan haastatelleet suur- ja testamenttilahjoittajia heidän lahjoittamiseensa liittyvistä elämänkuluista ja näkemyksistä. Tutkimus julkaistaan alkuvuonna 2027, ja tutkijat nostavat nyt muutamia huomioita esiin havainnoistaan.

”Testamenttilahjoittamisesta tulee tulevaisuudessa entistä merkittävämpi yhteiskunnallinen kysymys Suomessa, jossa perintövarallisuuden määrä kasvaa ja samalla keskittyy. Suurimmalta osalta suomalaisista ei jää jälkeen suuria perintöjä, mutta toisaalta monilla on kuolinhetkellään merkittävää varallisuutta. Jää nähtäväksi, alkaako yhä useampi suomalainen tulevaisuudessa huomioida testamentissaan läheistensä lisäksi myös yleishyödyllisiä kohteita”, Kuusela pohtii.

Kuuselan ja Tarkiaisen tutkimuksessa haastateltujen testamenttilahjoittajien kohdalla lahjoituskohteen valintaan vaikuttivat erityisesti asiat, jotka olivat olleet merkityksellisiä lahjoittajan omassa elämässä.

– Testamenttilahjoittaminen on sensitiivinen tutkimusaihe, sillä siinä kietoutuvat yhteen raha, ihmissuhteet ja oma kuolema. Useimmiten haastattelemiemme testamenttilahjoittajien kohde valikoitui sen perusteella, mikä oli ollut merkityksellistä lahjoittajan omassa elämässä, Tarkiainen kertoo.

Testamenteilla on pelastettu ihmisiä, eläimiä ja luontoa

VaLa ry muistuttaa testamenttilahjoitusten merkityksestä Suomen tulevaisuudelle. Monien vuosikymmeniä sitten perustettujen avustuksia ja apurahoja jakavien säätiöiden taustalla ovat olleet merkittävät lahjoittajat.

”Suomi on vahvasti perinnöillä ja lahjoituksilla rakennettu”, kiittää VaLan pääsihteeri Pia Tornikoski tuhansia yhteiskuntaamme historiassa tukeneita lahjoittajia. ”Ihmishenkiä, eläimiä, ympäristöä ja kulttuuria pelastava järjestökenttämme tarvitsee nyt kipeästi ihmisiä, jotka haluavat muuttaa yksityistä hyvää yhteiseksi hyväksi. Haluamme muistuttaa siitä, että kun läheiset on huomioitu, on mahdollista ohjata pienikin osuus omasta omaisuudestaan yhteiseen hyvään.”

Konkreettisia esimerkkejä siitä, mitä testamenttilahjoituksilla on saatu aikaiseksi 2020-luvulla ovat esimerkiksi:

• Pelastusalusten hankinta, korjaukset ja varustehankinnat (Meripelastusseura)
• Ultrasensitiivinen laboratorioanalysaattori lastentautien tutkimukseen TYKS:iin. Elvytysnuket ja -koulutus vastasyntyneiden elvytykseen eri puolilla Suomea (Lastenklinikoiden Kummit ry)
• 4 450 autettua eläintä vuoden 2025 aikana yhteensä 300 000 euron testamenttilahjoituksilla (SEY Suomen eläinsuojelu)
• Hätäapu nälästä kärsiville sekä tuki ilmastonmuutoksen vaikutuksista kärsiville Etiopiassa jo 23 vuoden ajan (Suomen Lähetysseura)
• Mun elämä -toiminta: yksinäisyyttä kokeneet 4. ja 5.-luokkalaiset saavat pitkäkestoista tukea, uusia ystäviä, vahvistavat itsevarmuuttaan ja löytävät paikkansa opinnoissa sekä yhteiskunnassa (SOS-Lapsikylä)

”Testamenteilla voidaan turvata pitkäjänteinen toiminta ja niiden avulla päästään tekemään aitoja investointeja. Yhden ihmisen päätös voi kantaa paljon yhtä elämää pidemmälle, jopa satoja vuosia”, sanoo Tornikoski.

Lisätietoja:

Tutkimus suomalaisista suurlahjoituskulttuureista – apulaisprofessori Hanna Kuusela, Jyväskylän yliopisto & yliopistonlehtori Laura Tarkiainen, Tampereen yliopisto. Tutkimuksessa on haastateltu 92 suomalaista suurlahjoittajaa. Suur- ja testamenttilahjoituskulttuurien tutkimista varten haastateltavilta on kysytty heidän lahjoittamiseensa liittyvistä elämänkuluista, motiiveista, näkemyksistä ja kokemuksista. Lisäksi tutkijat ovat keskittyneet lahjoittamiskohteen valintaan, verotukseen, julkisuuteen, vertaisuuteen, rahaan ja laajemmin lahjoittamisen yhteiskunnalliseen rooliin. Tutkimuksen keskeisistä tuloksista on tulossa kirja vuonna 2027.

Lisätietoja: Pia Tornikoski, pääsihteeri, Vastuullinen Lahjoittaminen ry. Puh. 040 5963763