Tiedote: Suomi jää lahjoittamisessa jälkeen muista Pohjoismaista – nuoret kääntävät kehitystä

Suomalaisten halu auttaa on vahvaa, mutta lahjoittaminen jää edelleen jälkeen muista Pohjoismaista. Tuoreen lahjoittajatutkimuksen mukaan noin puolet suomalaisista (48 %) lahjoittaa rahaa, kun taas ruotsalaisista, norjalaisista ja tanskalaisista noin 70 prosenttia tekee niin. Samalla suomalaisten lahjoituskäyttäytymisessä näkyy muutos: miehet ja nuoret ovat aktivoituneet, kun taas kuukausilahjoittaminen on vähentynyt.

Vastuullinen Lahjoittaminen VaLa ry:n ja sen pohjoismaisten sisarjärjestöjen teettämän tutkimuksen mukaan noin puolet suomalaisista (48 %) kertoo lahjoittavansa rahaa satunnaisesti tai säännöllisesti. Osuus on selvästi pienempi kuin muissa Pohjoismaissa (n. 70 %). Esimerkiksi ihmisoikeusjärjestö Amnesty Internationalissa Tanskan ja Ruotsin maaosastot ovat tuloilla mitattuna noin kaksi kertaa Suomen maaosaston kokoisia, ja Norjan maaosasto melkein kolme kertaa Suomen maaosaston kokoinen.

Rahalahjoittamisen osalta erityisesti pitkäjänteinen kuukausilahjoittaminen ja kummius on vähentynyt. Tällä hetkellä joka kymmenes suomalainen (10 %) toimii kuukausilahjoittajana tai kummina, kun vielä viime vuonna osuus oli 18 prosenttia. Muissa Pohjoismaissa noin joka kolmas on järjestön kuukausilahjoittaja.

Suomessa lahjoitukset kohdistuvat muita Pohjoismaita useammin kotimaahan

Suomessa heikommassa asemassa olevien auttaminen kotimaassa on selvästi suosituin lahjoituskohde (35 %), kun taas muissa Pohjoismaissa korostuvat humanitaarinen apu ja katastrofiapu (noin 30 %).

’’Kotimaan kohteiden suosio näkyy esimerkiksi Kotimaanavun viime vuoden keräystuloksessa, joka oli suurin viimeisen viiden vuoden ajalta. Vaikuttaa siltä, että samaan tahtiin, kun yhteiskunnan tukijärjestelmiä kavennetaan, avuntarvitsijoiden määrä kotimaassa kasvaa. Se tuntuu puhuttelevan lahjoittajia’’, toteaa varainhankinnan päällikkö Ruut Lemmetyinen Kirkkopalvelut ry:stä.

Miehet ja alle 30-vuotiaat aktivoituneet lahjoittajina

Sukupuolten ja ikäryhmien väliset erot lahjoitusaktiivisuudessa ovat kaventuneet merkittävästi. Vielä viime vuonna naisista 57 prosenttia kertoi lahjoittavansa rahaa, kun taas tänä vuonna osuus on pudonnut 48 prosenttiin. Miehissä lahjoittajien osuus on puolestaan kasvanut viime vuoden 42 prosentista 49 prosenttiin. 

Nuorten lahjoitusaktiivisuus on kasvanut selvästi: 18–29-vuotiaissa lahjoittavien osuus on noussut 35 prosentista 49 prosenttiin. Samalla yli 60-vuotiaiden osuus on laskenut 61 prosentista 52 prosenttiin, vaikka he ovat edelleen aktiivisin lahjoittajaryhmä. 

’’Kirkkopalvelujen koordinoima Yhteisvastuu-keräys on tunnetuimpia keräyksiä eläkeläisten keskuudessa, ja jos ikääntyvät ajetaan taloudellisesti kovin ahtaalle, vaikuttaa se varmasti myös lahjoituskäyttäytymiseen’’, summaa Lemmetyinen.

Verokannusteilla voisi lisätä lahjoittamista

’’Suomi eroaa muista Pohjoismaista lahjoitusten verovähennyskäytännössä. Tällä hetkellä yksityishenkilöiden verovähennysoikeus koskee vain suuria lahjoituksia yliopistoille, kun taas muissa Pohjoismaissa vähennys koskee myös pienempiä lahjoituksia järjestöille’’, kertoo VaLa ry:n pääsihteeri Pia Tornikoski.

Tutkimuksen mukaan yli 30 prosenttia suomalaisista lisäisi lahjoittamistaan, jos lahjoitukset olisivat verovähennyskelpoisia. Nuoremmissa ikäryhmissä osuus on vielä suurempi, noin 45 prosenttia.

Lisätietoja:

VaLa ry:n pääsihteeri Pia Tornikoskelta: paasihteeri@vala.fi p. 040 5963763 

Odyssey toteutti Lahjoittajatutkimuksen tammikuussa 2026 VaLa ry:n, ISOBRO:n, Fundraising Norge:n ja Giva Sverige:n toimeksiannosta. Siihen vastasi noin 1000 yli 18-vuotiasta kustakin maasta ja tutkimuksen otos painotettiin iän, sukupuolen, asuinpaikan mukaan vastaamaan väestörakenteita. Tilastollinen virhemarginaali on keskimäärin n. ± 3,0 prosenttiyksikköä. Vastaava tutkimus on toteutettu vuosina 2024 ja 2025.