Tiedote: Suomalaiset suosivat perinteisiä lipaskeräyksiä – mobiililahjoittaminen on kasvussa

Puolet suomalaisista kertoo lahjoittavansa rahaa hyväntekeväisyyteen. Lisäksi jopa 90 prosenttia ilmoittaa olevansa valmis lahjoittamaan tulevaisuudessa. Tulokset selviävät tänä vuonna toteutetusta pohjoismaisesta lahjoittajatutkimuksesta. Auttamiseen ja hyviin tekoihin yksityishenkilöitä, yrityksiä ja järjestöjä kannustavaa TekojenTiistaita, kansainvälistä GivingTuesday-päivää, vietetään tänä vuonna 2.12. Hyvät teot voivat olla niin rahan tai ajan lahjoittamista järjestöille kuin sukulaisen tai ystävän auttamista.

Hieman yli 50 prosenttia suomalaisista lahjoittaa rahaa hyväntekeväisyyteen satunnaisesti tai säännöllisesti. Keräyksiin osallistutaan esimerkiksi tekemällä lahjoitus suoraan järjestön keräystilille (16 %), osallistuen lipaskeräyksiin (15 %), soittamalla tai lähettämällä tekstiviesti lahjoitusnumeroon (8 %) tai käyttäen mobiilisovellusta (14 %).

Varainhankinnan päällikkö Hanna Kalanne Suomen Lähetysseurasta kertoo, että Kauneimmat Joululaulut -keräyksessä viime vuosien aikana on nähty suuriakin muutoksia lahjoittamisen tavoissa. ”Lahjoituspuhelimiin soittaminen vähentyi dramaattisesti, kun tekstiviestilahjoittaminen lisääntyi. Nyt näyttää siltä, että mobiilimaksaminen saattaa jossain vaiheessa syrjäyttää tekstiviestilahjoittamisen. Kaikista uusista lahjoittamisen tavoista huolimatta perinteinen käteinen on edelleen selkeästi yleisin tapa lahjoittaa, eikä vielä ole näköpiirissä, että mitkään uudemmat tavat syrjäyttäisi sitä. Perinteinen kirkossa haavilla kerättävä kolehti on ainakin Kauneimmat Joululaulut -tapahtumiin osallistuville se mieluisin tapa tehdä hyvää”, Kalanne kuvailee.

Perinteisemmät tavat maksaa lahjoitus on yleisempää miesten keskuudessa. Naiset lahjoittavat miehiä useammin tekstiviestillä tai mobiilimaksulla.

“Kuluttajien käyttämiä maksamisen tapoja on seurattava hyväntekeväisyysjärjestöissä. Turvallisuuden lisäksi helppous on tärkeää, sillä lahjoittajat valitsevat yhä useammin nopean ja vaivattoman tavan. Järjestöjen on pysyttävä kehityksen mukana ja tarjottava monipuolisia, ajantasaisia maksutapoja”, kertoo VaLa ry:n pääsihteeri Pia Tornikoski.

80 prosenttia vanhimmasta ikäryhmästä lahjoittaa rahaa, nuorimmasta vain joka kolmas

Ikäryhmien väliset erot lahjoitusaktiivisuudessa ovat merkittäviä. Vanhimmasta ikäryhmästä (70—91-vuotiaat) rahaa lahjoittaa 81 prosenttia. Vastaavasti nuorimmasta ikäryhmästä (18—29-vuotiaat) lahjoituksia tekee 36 prosenttia. Kaikista yleisin kanava saada tietoa avun tarpeesta on sosiaalinen media (25 %). Tämä korostuu etenkin nuorilla (30 %).

“Näen työssäni päivittäin, miten suuri merkitys sosiaalisella medialla on siinä, että ihmiset ylipäätään huomaavat avun tarpeen. Nuoret ja naiset reagoivat erityisesti silloin, kun tarina koskettaa eli henkilökohtaiset kokemukset ja avoin puhe saavat monet pysähtymään ja toimimaan. Miehillä taas esikuvat, kuten tunnetut urheilijat, voivat olla se ratkaiseva impulssi. Nuorten vähäisempi lahjoittaminen voi johtua siitä, että oma talous mietityttää, eikä nähdä pienten summien lahjoittamisen merkitystä. Kun vaikuttajat kertovat lahjoittavansa johonkin kohteeseen, moni nuori saa tietää avun tarpeesta ja näkee lahjoittamisen tapana vaikuttaa asioihin ja tehdä hyvää'', pohtii vaikuttaja ja mediapersoona Joona Hellman.

Lisätietoja

Vastuullinen lahjoittaminen VaLa ry:n pääsihteeri Pia Tornikoski p. 040 5963763

Odyssey toteutti Lahjoittajatutkimuksen 19.—26.1.2025 VaLa ry:n, ISOBRO:n, Fundraising Norge:n ja Giva Sverige:n toimeksiannosta. Siihen vastasi noin 1000 yli 18-vuotiasta kustakin maasta ja tutkimuksen otos painotettiin iän, sukupuolen, asuinpaikan mukaan vastaamaan väestörakenteita. Tilastollinen virhemarginaali on keskimäärin n. ± 3,0 prosenttiyksikköä. Vastaava tutkimus toteutetaan alkuvuodesta 2026.