Tutkimus: Suomalaiset suhtautuvat lahjoittamiseen myönteisesti

Suurin osa suomalaisista suhtautuu lahjoittamiseen erittäin myönteisesti. Kertalahjoitukset ovat edelleen suosituin tapa lahjoittaa rahaa, mutta säännöllisten lahjoittajien osuus on kasvanut selvästi. Rahaa keräävien tahojen luotettavuus on entistä tärkeämpi kriteeri lahjoituskohdetta valittaessa.

Taloustutkimus toteutti joulukuussa 2021 VaLa ry:n toimeksiannosta kyselytutkimuksen suomalaisten suhtautumisesta lahjoittamiseen. Tuloksia on verrattu vuonna 2017 toteutettuun vastaavaan kyselyyn.

Suuri enemmistö suomalaisista (73 %) suhtautuu lahjoittamiseen erittäin myönteisesti ja tekee rahalahjoituksia tavalla tai toisella. Lahjoittajien osuus on pysynyt samalla tasolla kuin vuonna 2017. Kertalahjoitukset ovat yhä suosituin tapa on lahjoittaa rahaa. Joka kolmas suomalainen (33 %) tekee kertalahjoituksia.

Säännöllisten lahjoittajien osuus on kuitenkin kasvanut selvästi. Vuonna 2021 joka neljäs (26 %) suomalainen teki säännöllisiä rahalahjoituksia, kun vuonna 2017 säännöllisiä lahjoituksia teki joka viides (20 %) suomalainen. Etenkin usealle eri järjestölle lahjoittaminen on lisääntynyt selvästi vuoden 2017 seitsemästä prosentista 13 prosenttiin.

”Lahjoituksia pyytävien tahojen määrä on viime vuosina lisääntynyt. Myös rahankeräysten tuotot ovat kokonaisuudessaan kasvaneet. Tutkimustulokset kertovat siitä, että suomalaiset haluavat entistä enemmän lahjoittaa useaan itselle tärkeään kohteeseen”, arvioi VaLan pääsihteeri Pia Tornikoski.

Rahaa keräävien tahojen luotettavuuden merkitys on kasvanut selvästi – tietoa haetaan erityisesti verkkosivuilta

Rahaa keräävien tahojen luotettavuus on yhä edelleen tärkein tekijä, johon lahjoittajat kiinnittävät erityistä huomiota. Myös tiedonsaanti lahjoitusvarojen käytöstä koetaan tärkeäksi. Valtaosa lahjoittajista (85 %) kokee tietävänsä, mitä lahjoitusvaroilla on saatu aikaiseksi.

Lähes puolet lahjoittajista (47 %) etsii tietoa rahaa keräävän tahon verkkosivuilta. Verkkosivujen merkitys on kasvanut selvästi; vuonna 2017 neljännes (24 %) koki saavansa tietoa verkkosivuilta. Myös sähköposti- ja uutiskirjeet (30 %) sekä sosiaalisen median kanavat (25 %) koetaan keskeisiksi tiedonsaantikanaviksi. Sähköposti- ja uutiskirjeiden merkitys on kasvanut selvästi (vuonna 2017: 20 %), mutta sosiaalisen median merkitys on pysynyt yhtä suurena kuin vuonna 2017 (25 %).

Suomalaisista 28 % ei lahjoita lainkaan tai tue keräyksiä. Tämä määrä on pysynyt samalla tasolla vuoteen 2017 verrattuna. Keskeisimmät syyt ovat, että oma taloudellinen tilanne ei mahdollista lahjoittamista (47 %) ja että rahaa kerääviin tahoihin ei luoteta (47 %). Epäluottamus rahaa kerääviin tahoihin on kasvanut selvästi; vuonna 2021 epäluottamusta koki lähes puolet (47 %) henkilöistä, jotka eivät tee lahjoituksia, kun vuonna 2017 epäluottamusta koki noin neljännes (26 %).

Tutkimuksessa kysyttiin myös, että mikä motivoisi vastaajia lahjoittamaan jatkossa. Kaksi kolmasosaa vastaajista (66 %) kokee keskeisimmäksi tekijäksi, että rahaa keräävä taho on luotettava. Luotettavuuden merkitys on kasvanut selvästi edelliseen tutkimukseen verrattuna (2017: 53 %).

Lisäksi tulevaisuuden lahjoittamisen kannalta lähes puolet vastaajista pitää tärkeänä, että lahjoituksella tuetaan yleishyödyllisyyttä (48 %) ja että lahjoituksella saatavista tuloksista saa riittävästi tietoa (47 %). Erityisesti tiedon saannin merkitys on kasvanut edelliseen tutkimukseen verrattuna (2017: 30 %).

”Työn tuloksista kertomisessa on onnistuttu monessa järjestössä. Vuosikertomusten sijaan järjestöt panostavat nopeaan, selkeään ja osallistavaan lahjoittajaviestintään eri mediakanavissa”, kertoo Pia Tornikoski.

Lisätietoja:
VaLa ry:n pääsihteeri Pia Tornikoski p. 040 5963763
Kooste tutkimuksesta: https://www.vala.fi/lahjoittajille/suomalainen-lahjoittaja

Taloustutkimus toteutti tutkimuksen suomalaisten suhtautumisesta lahjoittamiseen Vastuullinen Lahjoittaminen ry:n toimeksiannosta verkkopaneelissa 7.–10.12.2021 välisenä aikana. Tutkimukseen vastasi kaikkiaan 1093 henkilöä. Otos painotettiin kohderyhmää edustavaksi, joten tulokset voidaan yleistää 15–79-vuotiaisiin suomalaisiin.