Lahjoitusten käyttöä tehostettaisiin uudistamalla rahankeräyskulujen verotusta

20.3.2019

Uusi rahankeräyslaki keventää järjestöjen hallintotaakkaa
Lahjoitusten käyttöä tehostettaisiin uudistamalla rahankeräyskulujen verotusta

Lahjoittamiseen liittyvissä asioissa korostuu rahaa keräävän tahon luotettavuus. Lahjoittajat kokevat merkittäväksi myös sen, että lahjoitus käytetään hyväntekeväisyyteen tai yleiseen hyvään. Eduskunnan 7.3.2019 hyväksymän uuden rahankeräyslain myötä lahjoittajan tärkeiksi kokemat asiat eivät muutu. Rahalahjoituksia pyydetään edelleen yleishyödyllisiin kohteisiin sekä voittoa tavoittelemattomaan toimintaan, ja keräyksiä valvotaan poliisin toimesta.

Rahankeräyslain uudistustuksen yhteydessä ja mediassakin usein esille on noussut aihe 'Meneekö lahjoitus perille?'.Nykyisen lainsäädäntömme mukaisesti rahankeräysluvan omaavat yhteisöt tekevät viranomaiselle rahankeräystilitykset ja niiden perusteella keräyskulut ovat olleet keskimäärin 15-20 prosentin tasolla. Yhteisöt maksavat kaikista ostamistaan tuotteista ja palveluista arvonlisäveron, jota eivät voi vähentää. 

Lahjoitusvarojen käyttöä voisi järjestöjen mielestä tehostaa julkisilla toimenpiteillä kuten kevyempi maksujärjestelmä yleishyödyllisille yhteisöille esimerkiksi pankki- ja postipalveluista sekä yhteisöjen maksamien arvonlisäverojen kompensointi. Rahankeräyksiin käytettyjen kulujen verot 'jäävät lahjoittajan maksettavaksi'. Kansalaisten edun mukaista olisi tukea lahjoittajan toiveen toteutumista mahdollistamalla lahjoitusvarojen käyttö vieläkin paremmin siihen tarkoitettuun kohteeseen.

- Lahjoitukset eivät tule pyytämättäja varainhankinnasta syntyy kustannuksia. Järjestön on huolehdittava, että viestintä ja mainonta antaa tukijoille ymmärrettävästi tietoa sekä rahojen keräämisestä että lahjoitusten käytöstä, kertoo Vastuullinen Lahjoittaminen VaLa ry:n pääsihteeri Pia Tornikoski.

Kolme neljäsosaa suomalaisista osallistuu jollain tavalla hyväntekeväisyyteen. Kertalahjoitusten (33 %) lisäksi suomalaiset lahjoittavat säännöllisesti rahaa yhdelle (12 %) tai useammalle järjestölle (7 %). Suurin osa lahjoittajista kokee saaneensa hyvin ja riittävästi tietoa miten lahjoitusvarat käytetään.

- Rahankeräyksiin liittyvien kulujen arvonlisäverojen kompensointi voisi olla keino lisätä lahjoittamisen kulttuuriaja olisi mahdollista toteuttaa nopeastikin. Esimerkiksi Tanskassa ja Irlannissa tällaisia kannustustoimia on jo kehitetty,kertoo Pia Tornikoski.