Hyvän tekijät

Esittelyssä varainhankkija: Nora Huhta / Amnesty Suomen osasto

- Teet varainhankintaa Amnestyssa. Kerrotko työstäsi?
Olen vetänyt Amnestyn Suomen osaston varainhankintatiimiä vuodesta 2011. Tiimimme tehtävä on turvata Amnestyn taloudelliset toimintaedellytykset ja riippumattomuutensa turvaamiseksi Amnestyn toiminta rahoitetaan yksityisten lahjoitusten ja jäsenmaksujen turvin. Emme vastaanota rahoitusta valtiolta.

- Mikä on mielestäsi parasta varainhankkijan työssä?
Onnistumisen hetket ovat parasta varainhankinnassa ja ihmisoikeustyössä, mahtavan tiimin ja työporukan lisäksi. Epäonnistumiset ovat luonnollinen osa varainhankintatyötä. Onnistumiset ovatkin siksi todella tärkeitä ja niillä elää pitkään. Yritän huomioida kaikki onnistumisen hetket tiimissämme. Itse nautin erilaisten varainhankintakeinojen testaamisesta ja tulosten mittaamisesta.

Ihmisoikeustyössä onnistumiset ovat tärkeitä inspiraation lähteitä. Viime syksyn paras hetki oli, kun kiinalainen mielipidevanki Chen Zhenping saapui Suomeen kahdeksan vuoden vankeuden jälkeen. Tunnelma oli korkealla, kun amnestylaiset lähtivät häntä vastaan Helsinki-Vantaan lentokentälle.

- Kerrotko Amnestyn työn historiasta Suomessa?
Amnesty on toiminut Suomessa kohta 50 vuotta. Suomen osasto on yksi Amnestyn vanhimpia paikallisosastoja. Amnesty on kasvanut hurjasti perustamisajoiltaan ja tänään olemme innostava ammattilaisten, aktivistien ja vapaaehtoisten järjestö. Amnesty Suomen osasto tutkii ihmisoikeuskysymyksiä ja kampanjoi ihmisoikeusloukkauksia vastaan niin Suomessa kuin kansainvälisesti. Amnesty on ollut yksi suurimpia feissausjärjestöjä sen jälkeen kuin aloitimme katuvarainhankinnan 2004. Feissauksella on edelleen tärkeä merkitys ja lisäksi uusia varainhankintakeinoja kehitetään jatkuvasti.

- Mitä kerätyillä varoilla on saatu aikaan?
Kaikessa toiminnassamme pyrimme vaikuttamaan ihmisoikeusloukkauksia aiheuttaviin rakenteisiin. Vaadimme lakimuutoksia, mielipidevankien vapauttamista tai esimerkiksi viranomaisia noudattamaan kansainvälisiä ihmisoikeussopimuksia. Onnistumiset vaativat sitoutumista niin tutkijoilta, aktivisteilta kuin lahjoittajilta. Kun läpimurto lopulta tapahtuu, vaikuttaa se suureen joukkoon ihmisiä ja heidän oikeuksiinsa.

Tuloksia on monia: esimerkiksi kansainvälinen kidutuksen vastainen sopimus vuodelta 1984 ja kansainvälinen asekauppasopimus vuodelta 2014. Ja tuhansia vapautettuja mielipidevankeja. Vuodelta 2015 muistan erityisesti etsintäoperaatiot Välimeren ylittävien pakolaisten ja siirtolaisten pelastamiseksi, öljy-yhtiö Shellin tuomion korvauksiin Nigeriassa aiheuttamastaan öljytuhosta sekä indonesialaisen Filep Karman vapautuminen vankilasta. Näihin kaikkiin ihmisoikeuskysymyksiin Amnesty on ollut vaikuttamassa keräämiensä varojen avulla.  Vuonna 2016 tulemme toimimaan yhä aktiivisemmin pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden oikeuksien edistämiseksi.

Lahjoittamisesta tulee hyvä mieli.